Sain katsottua One Piecen Netflix sovituksen toisen tuotantokauden, ja siitä heräsi aika paljonkin erilaisia ajatuksia. Ensimmäinen kausi on mielestäni todella hyvä tulkinta alkuperäisen One Piece mangan ehkä tylsimmästä osuudesta, eli East Bluen osuus joka käynnistää tarinan. Eka kausi on tullut katsottua kaksi kertaa ja se toimii mielestäni todella hyvin, tuoden hahmoihin syvyyttä ja inhimillisyyttä, samalla seuraten juonta uskollisesti, mutta myös sopivia vapauksia ottaen. Se tekee tuosta alusta myös ehkä mielenkiintoisemman kuin alkuteoksen alun.

Toisella tuotantokaudella oli siis melkoiset paineet mielessäni, mutta toivoin ja toisaalta myös luotin siihen että tekijä tiimi on saanut kiinni One Piecen tunnelmasta, ja että tarina kantaa. Ehkä suurin huolenaihe ennakkoon itselleni oli se, että ensimmäisen kauden budjetti oli aika maltillinen, mikä näkyi siinä, että vaikka lavasteet oli upealla pieteetillä tehdyt, niin useat kohtaukset sijouttuivat pieniin sisätiloihin, erityisesti kauden puolessa välissä. Lisäksi erikoistehosteet oli lähinnä mukiin menevää tasoa. Onneksi suurin osa lavasteista, asuista ja taistelukohtauksista tehtiin kuitenkin vanhaan tapaan käytännöllisesti, ja timanttisen kova näyttelijäkaarti sai katsojan uskomaan siihen maailmaan missä hahmot elävät.

Toisesta tuotantokaudesta näkee, että budjettia on nostettu roimasti, mikä on mahdollistanut fantastisten elementtien toteuttamisen todella upeasti, oli kyseessä CGI hahmot, jättiläiset, tai fyysiset lavasteet. Kompromissejakin on jouduttu tekemään, mutta yllättävän vähän. Ainoa muutos joka itseäni häiritsi, oli hieman antiklimaattinen kauden päättävä taistelu, joka alkuteoksessa toteutettiin suuren linnan pihalla ja katolla tuoden siihen sangen eeppisen näyttämön, mutta ymmärrettävästi tämä jouduttiin soveltamaan käytännössä yhteen saliin linnan sisällä, mikä vei aika paljon kohtauksen fiilistä pois. Toisaalta ymmärrän että jostain piti karsia, varsinkin kun monet muut kohdat tehtiin hyvin mangalle uskollisesti.

Myös sovituksessa on tapahtunut pieniä muutoksia siinä, miten hahmojen tapoja tuodaan esiin. Ensimmäisellä kaudella minua häiritsi todella paljon kun Luffy halusi juoda kapakassa tunnollisesti maitoa kuin partio poika. Pieni asia, mutta tuntui hassulta että piraattikapteenimme lipittäisi maitoa tuossa kontekstissa, vaikka ei Zoron lailla korostetusti aina olekaan kaljaa kittaamassa. Toisella kaudella Luffylla näkyy jo rehellinen lasinen olut kolpakko kädessään, kuten kuuluukin. Toiseen suuntaan taas mentiin sitten Sanjin kohdalla, joka ketjupoltti kaikissa ensimmäisen kauden jaksoissa, kun taas sitten tällä kaudella rööki nähtiin laskujeni mukaan yhden kerran kokkipojan suussa. Ei nyt sinänsä isoja asioita, mutta väistämättä tuli kiinnitettyä huomiota. Ei minua nyt sinänsä haittaa että Sanji ei niin paljon vietä aikaa tupakka suussa, mutta tuo maito asia häiritsi yllättävän paljon.

Monet mangasta tutut hahmot tulevat myös nyt ensi kertaa näytille näyteltyyn sovitukseen, ja mielestäni kaikki hahmot on toteutettu todella hyvin. Erityisesti Chopper tahtoo varastaa shown, ja hänen taustatarinansa iski tunteisiin kovempaa kuin alkuteoksen sivuilla. Tässä tulkinnassa on ehkä hahmoon laitettu pikkaisen enemmän särmää, kun Chopper päätyy säännöllisesti kiroilemaan, mikä tuntui ensialkuun hassulta, mutta sopi kyllä lopulta tähän versioon hahmosta. Myös Miss All Sunday teki vaikuttavan ensiesiintymisensä ja se miten hahmo on saatu sovitettua nostaa odotuksia itselläni todella paljon.

Lisäksi pakko mainita miten upea Olkihattujen näyttelijäkaarti on. Siellä on löydetty todella lahjakkaita näyttelijöitä tuomaan hahmot eloon. Tässä auttanee porukan lahjakkuuden lisäksi se, miten kova työmoraali näyttelijöillä on. Useat heistä ovat tutustuneet huolellisesti lähdemateriaaliin tai ovat seuranneet sitä jo ennen sarjan alkua. Esimerkiksi Namin näyttelijä Emily Rudd tietää japanilaisista sarjoista hyvin paljon ja kuullessaan että sarja tulee tuotantoon, hän teki aktiivisesti työtä sen eteen, että saisi ttulla valituksi Namin näyttelijäksi. Sanjin näyttelijä Taz Skylar teki todella intensiivisen treenin sarjaa varten jotta oppisi sekä potkimaan taitavasti, että tekemään ruokaa. Hän kertoi eräässä haastattelussa, että teki jopa säännöllisesti ruokaa muille tuotannon työntekijöille kuvausten aikana.

Juonellisesti tämä kausi kattaa käytännössä Olkihattujen ihan ensimmäisen osuuden Grand Linen matkastaan, alkaen päinvastoin vuoren ylityksestä ja päättyen Drumiin. Tällä kaudella välittyy jotenkin vielä paremmin koko tuotantotiimin tarkkuus erilaisten hahmojen puvustuksen toteutuksessa, mikä on todella upeaa. Katsoin tekijätiimin haastatteluvideon jossa puvustamon vastaava esitti aikalailla kaikkien päähahmojen asut ja kertoi niistä mistä ne saivat innoituksensa ja millaisia yksityiskohtia he lisäsivät niihin. Minuun teki vaikutuksen miten syvällisesti he olivat alkuperäistä mangaa tutkineet sekä myös Color Walk albumeita.

Kaiken kaikkiaan Netflix sovitus jatkaa hienosti eteenpäin. Tämä on jopa niin laadukas sovitus, että pikkaisen huolestuttaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nettikommentien perusteella sarjan toisella showrunnerilla on ollut jotain haasteita henkilökohtaisessa elämässään ja joutui ottamaan etäisyyttä tuotantoon. Tämä itsessään on riski, mutta mielessä pyörii myös ylipäätään sarjan tulevaisuus ihan sen takia, että sovitettavaa lähdemateriaalia on niin valtavan paljon, ja lisää tulee joka viikko. Ensimmäisen ja toisen kauden välisessä tuotannossa kesti noin 2,5 vuotta. Mutulla arvioiden toinen kausi kattoi noin kuuden tai seitsemän pokkarin edestä sisältöä ja lähdemateriaalia olisi sitten tullut tähän mennessä se 114 kappaletta. Tämän perusteella jopa lyhyellä matikalla laskien materiaalia on vaan niin paljon, että tahdilla näyttelijät ovat aika vanhoja kun sarja saataisiin valmiiksi. Vaikka sieltä leikattaisiin vähemmän tärkeitä osuuksia pois, materiaalia on silti niin paljon, että jonkinlainen kompromissi tulee toteutumaan, ihan vaan koska on vaikea kuvitella että sarjaa tehtäisiin vielä 20 kautta ja kymmeniä vuosia. Joten mihin ratkaisuun sitten tullaan? Pelkään ehkä eniten että sarja loppuu lopulta kuin seinään jos rahoitus päätetään lopettaa, eikä hirveästi lämmitä ajatus siitäkään että tarinaa suoraviivaistetaan todella paljon. Tätähän ei vielä olla juuri tehty, mutta jos tarina meinataan kertoa kokonaisuudessaan, niin tätä on pakko tehdä todella paljon.

Noh onneksi minun ei tarvitse olla missään roolissa päättämässä näistä asioista, mutta fanina toki huolettaa. Nyt onneksi voin kuitenkin nauttia siitä, että jatkoa on tulossa, ja että kaiken näkemäni perusteella se tulee todennäiksesti edelleen jatkamaan laadukkalla otannallaan alkuperäisestä mangasta.

#mangafi #sarjat

Blogissa jälleen BL-bingoa, mutta tällä kertaa meni aika hutiin, kun en oikein osannut tykätä Ten Countista.
https://blogi.elitistifanitytto.org/2026/bl-bingo-ten-count-1-4/

#MangaFi

BL-bingo: Ten Count 1-4

Huononkin sävyisen yabain pitäisi olla jollain tavalla kihelmöivän innostava, mitä tämä ei oikein minulle ollut.

Missing Link
Viikonloppuna aloin alusta lukemaan Yakuza lover mangaa ja mietin vain 3 pokkarin kohdalla et miten pystyn kaikki 12 pokkaria lukemaan ku jo ekan kohdalla oli jo jotenkin semmoi rääh olo miten nopeasti kaikki menee ja ollaan tosi nopeasti sänky puuhissa ja aloin vaan miettii et kaipaanko shoujo/josei romanssilt sitä että suhde edistyy hitaasti eikä mennä pää kolmantena jalkana sänkyyn koko aikaa 🫠 vai olenko vaan tuurtunut vuosien varrel näihin spicy shoujo romanssi sarjoihin.
#mangafi

Podcastia tehdessä pitää joskus olla joustava ja nopealiikkeinen – vaihdettiin käsiteltävää pääaihemangaa viikkoa ennen nauhoitusta, jotta saadaan käsiteltyä massiivisen tärkeä sarja sen ansaitsemalla tavalla vähän myöhemmässä jaksossa. 🎙️

#MangaFi

Edistymispäivitys

Kousuke Oono: The Way of the House Husband
osat 7 & 8

Ex-yakuza Tatsu, The Immortal Dragon, jatkaa kotimiehenä oloaan. Ja suhtautuu työhönsä edelleen raivoisalla, suorastaan höyrypäisellä vakavuudella.

Joko sarja kiihdytti kivasti uuteen nousuun tai oma lukufiilikseni oli edellisiä osia sopivampi, mutta nämä osat naurattivat muutamaa aiempaa enemmän. Suomalaista lukijaa hieman hämmentää lumikolan kauhean monimutkainen käyttötapa pokkarissa 8, mutta kirkasvetisen joen rannalle pystytetty telttasauna sen sijaan saa kateudesta vihreäksi.

#sarjakuvat #sarjakuva #kirjat #luvunpito #mangafi

Taiyō Matsumoto - Tekkonkinkreet

Matsumoto on niitä tekijöitä joiden piirrosjälki on niin erikoinen että siihen tottuminen kestää. Mutta kun hommaan pääsi sisään niin hyvinkin jännä teos. Matsumoto on luonut hyvin surrealistisen maailman jossa kymmenvuotiaat pojat hyppivät rakennusten yli ja tappelevat yakuzoiden kanssa.

En ole nähnyt tästä tehtyä animea, mutta trailerin perusteella vaikutti menevältä.

#mangafi

Blogissa viime vuoden BL-bingon jäänteet alkavat olla loppusuoralla – Dear, My God oli taattua Nemui Asadan laatua, virastoromanssi Koh-Boku taas täysi huti. https://blogi.elitistifanitytto.org/2026/bl-bingo-dear-my-god-ja-koh-boku/

#MangaFi

BL-bingo: Dear, My God ja Koh-Boku

Tämän postauksen BL-tarinoista isommat turinat löytyvät Mangakartta-podcastin jaksosta 119, mutta BL-bingon täydellisyyden vuoksi otetaan blogiinkin pieni katsaus.

Missing Link

121: In So Deep, It's Love Already

Romansseista luopunut nörttityttö alkaa fanittaa poikaa, joka peittelee ujouttaan äksyilyn alle. Ja romanssihan siitä sitten syntyy.

Desucon Frostbite 2026 ja sen ohjelmatarjonta. Manga Hokusai Manga -näyttely Lappeenrannassa. Uusi mangakustantaja Fuyuki julkaisee suomeksi Dinosaur Sanctuaryn.

Lukujonossa puhumme Japanista mukaan tarttuneista mangoista, kuulumisissa taas matkan Tokion-osuudesta.

https://www.mangakartta.net/jaksot/121

#MangaFi #Sarjakuvat

Evangelion-lukuprojekti lähenee loppuaan, kunhan tuo tokavika pokkari joskus pääsisi jemmaajilta minulle...

Pokkarissa nro 12 taitaa juoni viimein lähteä vähän omille urilleen. En edelleenkään ota selvää kaikesta juonittelusta, mutta ainakin tässä on edelleen selkojuoni eikä sitä mitä ne tv-sarjan kaksi viimeistä jaksoa olikaan. Asukan comeback oli oikein tyydyttävä. Välillä ollut vähän vaikea saada selvää, mitä toimintakohtauksissa tapahtuu.

#mangaFi