#Discourse mahdollistaa AI:llä foorumikeskustelun kääntämisen niille kielille, joita AI tukee. Aika monelle siis. Laatu on vaihtelevaa, ainakin niissä kielissä joita pystyn lukemaan, mutta siedettävän kelvollista ja hakkaa 5-0 Google Translatorin. Mutta Suomessa on kaksi ryhmää, jotka saavat tekoälyn konekäännökset välittömästi polvilleen: pohjois-savolaiset ja lappilaiset, jotka kirjoittavat murteella.

Olin aikoinaan sitä mielipuolta, että he eivät käytä yleiskieltä vain ylimielisyyttään ja kuvittelevat murteensa olevan jotenkin rakastettua ympäri Suomenniemen. Mutta sitten minua opastettiin, että vaikka savolaisilla on pidäkkeetön usko omiin kykyihinsä, niin tilanne on sama kuin saariston tai Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Kyse ei ole halusta, vaan kyvystä. He eivät yksinkertaisesti osaa yleissuomea, kirjakielestä puhumattakaan. Ainakaan vanhemmissa ikäluokissa, joten ongelma korjaantuu ajan myötä.

Foorumeilla AI:n käyttö käännöksissä jakaa mielipiteitä. Osa haluaa lukea alkukielellä, koska konekäännös hukkaa aina asiaa. Esimerkkinä käytettiin kaunokirjallisuutta. Minun on suunnattoman vaikeaa nähdä foorumien ja kaunokirjallisuuden yhteinen tekijä. Eräällä foorumilla aiheesta eniten kiihkoillut tsekki ei kuitenkaan halunnut lukea näkemyksiäni, jotka olin kirjoittanut suomeksi. Minusta kyse oli nimenomaan halusta, ei hänen puuttuvasta suomenkielen taidostaan, koska hän nimenomaan vaati alkukielen säilytettävän, ettei ajatus hukkaannu käännöksiin.

Minä naiviisti koin, että vieraan kielen ymmärtämöttömyydessa ajatus vasta hukkaantuukin.

Joten kyse ei ole alkukielen säilyttämisestä, vaan yhdestä vaatimuksesta ja yhdestä sen seurauksesta:
* netissä on käytettävä lingua francaa
* jos jollakulla ei ole samaa kielitaitoa kuin vaatijalla, niin hän ei osallistu

Ollaan siis samassa vanhassa tutussa asiassa: opettajat, yrittäjät ja maanviljelijät (jotka ovat yrittäjiä, jotenmiksi he ovat aina oma ryhmänsä, valtion sosiaalipolitiikan takia?) pitävät pekkasia turhana.

Kun itse osaa jotain, niin sitä käytetään vaatimuksena sille, että muidenkin on osattava.

Tekoälyjen hyödyllisyydestä voidaan, ja pitääkin, keskustella ja vääntää. Vähän aikaa sitten generatiivisella saatiin rakennettua tusinan verran uusia molekyylejä, joilla taistella antibioottiresistenssiä vastaan, joka ei datan määrän takia ihmisiltä onnistunut. Tekoälyllä voidaan alentaa rajusti kielimuuria ja mahdollistaa kommunikaatio kielialueiden rajojen yli.

Missä rinnakkaistodellisuudessa nuo ovat pahoja asioita? Joten olisi kiva, jos vaikka aina ensin määriteltäisiin konteksti, ja sitten vasta alettaisiin keskustella tasolla voiko nainen mennä junaan — tai millä työkaluilla aidosti saataisiin skuuttien loukkaantumisriskiä alemmas, tai pirjopetterit keskittymään johonkin muuhun kuin luureihinsa, ja mielellään jopa ilman-ehkä-mahdollisesti tyypillisesti pelattavalla uunokortilla: totaalikieltolailla.

Yksi perusteltu uhkakuva esitettiin. Kun ei käytä kieltä, niin sen unohtaa. Noin voi käydä. Tai käykin.

Minä olen osannut ruotsia sillä tasolla, että sain muut pääsääntöisesti ymmärtämään itseäni. Nykyään enää luen sitä kohtuullisesti arkitasolla, mutta en kirjoita enkä varsinkaan puhu. 15 vuotta käyttämättä kieltä teki tehtävänsä. Fun fact. Tuo kielitaidon mureneminen kiihtyi siinä vaiheessa, kun harrastukseni foorumit kuolivat ja ruotsalaiset siirtyivät Facebookin ryhmiin, joiden pirstaleisuuteen minä en lähtenyt mukaan.

Joten foorumit ylläpitivät kielitaitoani. Mutta pointti on, että silloinen rouva ei osallistunut, koska hänen ruotsin osaamisensa ei riittänyt. Joten kummalle laitetaan suurempi arvo ja uhkakuva: kielitaitoni rapistuminen vai kielitaidottoman paremmat mahdollisuudet osallistua? Koska minulla olisi ollut parempiakin tapoja ylläpitää ruotsin taitoani, joten omalla kohdallani kyse oli puhtaasti valinnasta.

Niin tai näin, niin Discoursen ylläpito pystyy määrittämään tuetut kielet. Omalla foorumillani ne ovat suomi, ruotsi, viro, englanti ja saksa. Joten noilla kielillä pystyy kirjoittamaan ja lukemaan, ja käännökset tehdään kaikista kaikkiin. Käännöksiä voi käyttää tai olla käyttämättä lukemiseen, se on valinta. Historiaa käännetään taustalla hissukseen.

Kuten jo mainittua, niin laatu vaihtelee ja käännöksiä pystyy korjaamaan, jos on monikielinen ja omaa aktiivisuutta (aidosti kukaan ei kuitenkaan usko, että millään foorumilla tuota optiota suuremmin käytettäisiin; maailma on sellainen). Mutta kerrankin meillä on mahdollisuus. Ennen ei ollut.

#tekoäly #HyötyAI #foorumit

Mitenköhän Pelit-lehden foorumilla nykyään menee? Ainakin reilu 10 vuotta sitten oli yksi suomenkielisen internetin laadukkaimmista keskustelupaikoista ja osa tilasi lehteä ihan vain foorumin vuoksi, vaikka ei juuri tullut sitä enää lukeneeksi. Itselläkin venytti päätöstä peruuttaa lehden tilaus.

#pelit #foorumi #foorumit

Sadat netin keskustelualueet valmistautuvat sulkemaan ovensa maaliskuussa.

Taustalla on Britannian sinänsä hyvää tarkoittava, mutta kohtuullisuuden unohtava uusi Online Safety Act -laki. Laki on tarkoitettu ohjaamaan jättimäisten palveluiden, kuten Facebookin, toimintoja mm. lapsiin kohdistuneiden väärinkäytösten kitkemiseksi.

Mutta laki pistää tavalliset, yhden ihmisen pyörittämät foorumit samalle viivalle vaikkapa Facebookin kanssa ja vaatii samoja teknisiä ratkaisuja, raportointivelvollisuutta ja vastuutta myös niiltä.

Joten mm. maan tunnetuin pyöräilyfoorumi on päättänyt sulkea ovensa, kun toiminnasta tulee käytännössä mahdotonta.

https://dawn.fi/uutiset/2024/12/18/sadat-keskustelualueet-sulkevat-ovensa-britanniassa

#onlinesafetyact #britannia #verkkoturvallisuus #keskustelu #foorumi #foorumit #keskustelualueet #uutiset

Britannian uusi laki pakottaa nettifoorumit sulkemaan ovensa

Britannian uusi Online Safety Act -laki on tarkoitettu suojelemaan lapsia verkossa, mutta se on aiheuttamassa sen, että brittiläiset keskustelufoorumit sulkevat lopullisesti ovensa lain tullessa voimaan keväällä 2025.

AfterDawn