突然想起来Henry winter是精神罗马人而不是精神古希腊人的theory—又想到书里唯一一次涉及到的旅行也确实是去了法国和意大利如果我没有记错的话?哦!
突然想起来Henry winter是精神罗马人而不是精神古希腊人的theory—又想到书里唯一一次涉及到的旅行也确实是去了法国和意大利如果我没有记错的话?哦!
在reddit上刷到说可以用Tobacco Vanilla代餐Henry Winter 感觉好像有点贴但是也没有那么贴合…?不过本身还是很好闻的……感觉甜甜的(?
Taru sormusten herrasta on fantasiaklassikko, joka lapsuudessa Hobitin ohella sysäsi portista fantasiamaailmoihin. Kun 10-vuotiaana vielä pääsi mukaan Keski-Maa roolipeliä pelaamaan, täyttyi nuoruus monilta osin Keski-Maassa vietetystä ajasta hyvien ystävien parissa, joista sittemmin yksi tuli hyvinkin läheiseksi ja tätä vuonna yhteistä taivalta tulee jo 26 vuotta täyteen - ja matkat Keski-Maassa jatkuvat yhä.
Viimeksi luin Sormusten herran 10 vuotta sitten iltasatuna lapselle ja tarttuessani kirjaan nyt uuden painoksen myötä odotin pääasiassa nk. turvakulttuuria. Se on jotain, mihin voi kadota, uppoutua ja saapua kuin turvasatamaan keskellä maailman melskeitä, joita valitettavasti tuntuu nyt riittävän.
Mutta kirja ei tuntunut enää samalta kuin ennen. Tuo oli ensimmäinen ajatus, kun olin ehtinyt Rivendellin laaksoon asti. Eikä se ole tuntunut juuri muuallakaan: ei Raurosin putouksilla, ei Rohanin ruohotasangoilla, eikä Valkoisen kaupungin kaduilla. Se oli paljon suoraviivaisempi kuin muistin! Tapahtumat tuntuivat etenevän pikakelauksella. Helmin syvänteen taistelu? Viuh vauh.
Onko kirja huonompi kuin ennen? Ei. Mutta viimeiset eletyt 10 vuotta näkyvät ja heijastuvat takaisin arvaamattomasti, sillä 10 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. On ollut äärimmäisiä tunteita, iloa, surua ja burnoutin jättämät jäljet. Ehkä jokin viisaus on siinäkin, että hobitteja pidetään täysi-ikäisinä, kun he täyttävät 35 vuotta. Nuorena ajattelin, että mitä pöhköä, mutta näin ikäpyykin ylittäneenä ajatus on lähinnä: "Aaa. Joo. Totta."
Eniten herkistyin lukiessani Éowynistä, joka on Galadrielin ohella kirjan harvoja vahvoja naishahmoja. Éowynin suru on riipivää, mutta aktivoivaa. Lamaannus ja masennus olisivat yleensä seuraus kaikesta koetusta, mutta Éowyn kääntää sen päättäväisyydeksi ja rohkeudeksi, joka äärimmilleen vietynä lähentelee itsetuhoisuutta sodan melskeissä. Aragornin ja Éowynin kohtaaminen Dunhargissa oli itselle jotenkin merkittävä vedenjakaja, joka sai pohtimaan surun viisautta.
Moni kuulemma lukee tämän joka vuosi uudelleen, mutta ehkä annan uinua seuraavat 10 vuotta jälleen, kun Keski-Maassa tulee muutenkin seikkailtua. Roolipeli olisikin sitten jo oman postauksen paikka!
送全班去当法师,天哪bunny其实也是一款典型的法师,在《冬眠之书》里亦有记载(?
快!送Henry Winter去当法师(按照古希腊秘仪应该是邪术师吧!但我perfer他永远联系不上狄奥尼索斯的情况
:我觉得reddit上说应该让Connor Storrie as Henry Winter这个选角真是没品到家了
哦对了这里有一个关于《校园秘史》的网易云歌单:https://163cn.tv/3HpSO1i