Oon lukenut Marlen Haushoferin Seinää nyt noin puoleenväliin, ja se on oikeesti aika tylsä tämmöiselle, joka ei tapaa lukea kaunokirjallisuutta. En ymmärrä mitä muuta tässä voi vielä tapahtua, kauheeta jaarittelua.
Tavallaan ihan mielenkiintoista lukea miten ihminen saattaa toimia tuollaisessa tilanteessa ja mitkä asiat auttaa jaksamaan, samaistun vahvasti päähenkilöön, mut ei tää silti oikein lähde vetämään. Olis mielekkäämpää saada vähän enemmän taustoja maailmaan, vaikka ymmärränkin miksi niitä ei anneta.
Asiaa ei auta yhtään se, että tässä ei ole lukuja eikä kappaleita. Varmaan yritetty hakea päiväkirjamaista muotoa mut kai sitä nyt vois edes kappaleen vaihtaa välillä?
PS. Eläimiä kuolee :(


