Morottajalla on vahvan fiktiivisen romanttinen suhtautuminen pettuun ja miksi sitä kerättiin. Eikä se saamelaisten yksinoikeus ollut. Se, että kuinka herkkua pettua on, on keskusteltavissa. Mutta ei sitä minkään kestävän kehityksen mukaisen ”kaikki käytetään” ajattelun takia syöty, vaan ettei oltaisi kuoltu nälkään, kun kaloreita ei muualtakaan saatu.

No, Ylen juttu oli enemmältikin saamelaisalueella tehtävän kurssituksen tekstimainos, ei journalismia.

Kohta saadaan uutta ihmeruokaa huuhaamarkkinoille 🤦‍♂️ Ja nimenomaan laihdutustuotemarkkinoille.

https://yle.fi/a/74-20231222

#pettu #nälkä #markkinointi #yle #perinne

Taantuman ja laman tunnistaa lehtien reseptivalinnoista. Pihvit ja hifistely vaihtuvat jauhelihaan ja perunaan. Hallitus on onnistunut saavuttamaan kansantaloudessa reseptitason: #pettu

https://yle.fi/a/74-20231222

#politiikka

Petuttaako?

"Perinteisesti jauhaminen on tapahtunut poron sarvesta tehdyllä petkeleellä porontaljan kesipuolella eli karvattomalla kuivalla puolella. Nykypäivänä tavallinen lihamylly jauhaa petun karkeaksi jauhoksi."

#pettu

https://yle.fi/a/74-20231222

Pettu piti hengissä pulavuosina, nyt se herättää uutta innostusta

Vaikka ajatus puun syömisestä saattaa kuulostaa oudolta, on pettu herättänyt innostusta myös nykypolvessa. Inarissa opeteltiin petun keräämistä.

https://yle.fi/a/74-20231222

#Luonto #Pettu #Saamelaiset #Ruoat #Alkuperäiskansat #Metsät #Perinteet #Inari #Saamenmaa #Koltansaame #Kolttasaamelaiset #Mäntypuut #Kotimaa #Sápmi #Lappi