Uusimmassa tutkimuksessamme tarkastelimme episteemisesti epäilyttäviin väitteisiin uskomista. Tässä yhteydessä episteemisesti epäilyttävillä väitteillä viitataan misinformaatioon ja salaliittoteorioihin. Tarkastelun kohteena oli epäilyttävien COVID-19-aiheisten väitteiden tunnettuus ja suosio sekä niiden yhteys kognitiivisiin, sosiaalisiin ja demografisiin tekijöihin. Esimerkkinä tällaisesta väitteestä voisi olla ”Joku taho levittää koronavirusta tarkoituksellisesti.” Tutkimukseen osallistui 1077 Suomessa asuvaa ihmistä, ja se toteutettiin pandemian aikana (syyskuu 2021–tammikuu 2022).

Seuraavassa käyn läpi päälöydökset suhteessa epäilyttäviin väitteisiin kohdistuvaan hyväksyvään asenteeseen. Hyväksyvä asenne tarkoittaa tässä yhteydessä siis sitä, että uskoo tällaisten väitteiden olevan totta. Mitä hyväksyvämpi asenne on, sitä enemmän pitää väitteitä todenperäisinä.

Kognitiivisista tekijöistä epäilyttäviin väitteisiin kohdistuvaan hyväksyvämpään asenteeseen oli yhteydessä usea asia. Näitä olivat pseudotieteellisten uskomusten omaaminen, matalampi aktiivisesti ennakkoluulottoman ajattelun taso sekä anekdoottisen tiedon suosimiseen tutkimustulosten sijasta.

Sosiaalisten tekijöiden osalta tähän hyväksyvämpään asenteeseen oli yhteydessä alhaisempi luottamus valtion instituutioihin sekä tieteeseen ja tieteentekijöihin. Myös vaihtoehtoiseen mediaan turvautuminen oli yhteydessä hyväksyvämpään asenteeseen.

Demografisten muuttujien osalta korkeampi koulutus oli yhteydessä väitteiden alhaisempaan hyväksymiseen, joskin tämä vaikutus välittyi kokonaan edellä mainittujen kognitiivisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Miehillä oli hyväksyvämpi asenne kuin naisilla. Hyväksyntä puolestaan väheni iän myötä.

Näin tieteen puolestapuhujana lohduttavaa oli, että episteemisesti epäilyttäviin väitteisiin ei laajalti uskottu. Suosituimmat väitteet liittyivät koronaviruksen alkuperään; että se on alun perin kehitetty laboratoriossa, tai että se on tarkoituksellisesti päästetty leviämään kiinalaisesta laboratoriosta.

Havaintomme korostavat koulutuksen merkitystä kriittisen ajattelun taitojen sekä instituutioihin ja tieteeseen kohdistuvan luottamuksen edistämisessä, jotta terveyteen liittyvää väärää tietoa voidaan torjua tehokkaasti.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/acp.70117

#FINSCI #covid19 #salaliittoteoriat

In our latest study, we examined belief in epistemically suspect claims. By epistemically suspect claims we refer to misinformation and conspiracy theories. More precisely, we examined the familiarity and popularity of epistemically suspect COVID-19 claims and their associations with cognitive, social, and demographic factors. An example of such claim is “Someone is spreading the coronavirus on purpose.” The participants of the study were 1077 people living in Finland, and the study was conducted during the pandemic (September 2021–January 2022).

In the following, I will review the main findings in relation to endorsement of epistemically suspect claims. In this context, endorsing means believing that such claims are true. The more person endorses the claims, the more one considers them to be true.

For cognitive factors, endorsement of these claims was associated with pseudoscientific beliefs, less actively open-minded thinking, and preference for anecdotal information instead of scientific findings.

Among social factors, lower trust in governmental institutions, science, and scientists, and reliance on alternative media were linked to higher endorsement.

Regarding demographic variables, higher education was associated with lower endorsement, though this effect was fully mediated by cognitive and social factors. Men endorsed epistemically suspect COVID-19 claims more than women, and endorsement decreased with age.

As an advocate for science, it was comforting that epistemically suspect claims were not widely believed. The most endorsed claims related to the origin of the coronavirus; that it was originally developed in a laboratory, or that it was deliberately released from a Chinese laboratory.

These findings highlight the importance of education in fostering critical thinking skills and trust in institutions and science to effectively combat health-related misinformation.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/acp.70117

#FINSCI #covid19 #ConspiracyTheories

Onko sinulla tiedepääomaa?

Tutkimuksessamme tarkasteltiin tiedepääomaa suomalaisten aikuisten keskuudessa (N = 1572). Osallistujat vastasivat 37 tiedepääomaa arvioivaan kyselylomakkeeseen. Faktorianalyysi osoitti neljä tiedepääoman ulottuvuutta: tieteeseen liittyvissä paikoissa vieraileminen, tieteeseen liittyvät asenteet, tieteeseen liittyvä minäpystyvyys sekä varhainen tuki luonnontieteiden opiskelulle.

Oma ja vanhempien korkeampi koulutus olivat yhteydessä korkeampaan tiedepääomaan kaikilla ulottuvuuksilla. Iäkkäämmillä osallistujilla oli nuorempia vastaajia vähemmän tieteeseen liittyvää minäpystyvyyttä, vähemmän varhaista tukea ja kielteisempiä asenteita. Ikä ja koulutus ennustivat vahvemmin tieteeseen liittyvää minäpystyvyyttä ja varhaista kannustusta miehillä kuin naisilla. Äitien koulutuksella oli heikompi vaikutus tieteeseen liittyvään minäpystyvyyteen kuin miehillä.

Tulokset osoittavat, että tiedepääoma on moniulotteinen konstruktio. Tulokset myös osoittavat, että nuoremmilla sukupolvilla on Suomessa ollut enemmän mahdollisuuksia kehittää tiedepääomaansa. Kaiken kaikkiaan tulokset korostavat tarvetta varhaiselle ja tasapuoliselle tuelle myönteisten tiedeasenteiden ja -osallistumisen edistämiseksi.

https://doi.org/10.1177/09636625241310756

#tiedepääoma #FINSCI

Do you have science capital?

Our study examined science capital among Finnish adults (N = 1572), who responded to 37 survey items assessing science capital. Factor analysis suggested four science capital dimensions: visiting science-related places, science attitudes, science-related self-efficacy, and early support for studying natural sciences.

Higher education and higher parental education were linked to higher science capital across all dimensions. Older participants exhibited lower science-related self-efficacy, less early support, and more negative science attitudes than younger respondents. Age and education were stronger predictors of science-related self-efficacy and early encouragement for men than women, and mothers’ education had a weaker effect on science-related self-efficacy for men.

The results show that science capital is a multidimensional construct and highlights that younger generations in Finland have had more opportunities to develop their science capital. These findings emphasize the need for early and equitable support to foster positive science attitudes and participation.

https://doi.org/10.1177/09636625241310756

#ScienceCapital #FINSCI