Netflixissä pyörii nyt tämmönen ku Down for Love. ❤️
En pidä siitä, et tässä sarjassa vanhemmat ovat paljon esillä, pyörivät vammaisten ympärillä, heitä haastatellaan enimmäkseen ja eikä itse vammaisiin keskitytä kunnolla.
On todella irvokasta ettei kaksi aikuista voi olla porealtaassa kahdestaan rauhassa, kun samaan aikaan keittiössä kaksi mammaa katselevat, kun omat lapset kuhertelevat keskenään ja hihittelevät. Kamoon!
Sarja itsestään herättää muutenkin ristiriitaisia tunteita, koska itse en halua nähdä sarjassa ei-vammaisia henkilöitä. Häiritsee myös sekin, et ketä varten tämä sarja on tehty? Onko tässä tarkoituksena saada ei-vammaiset ihmiset tuntemaan olonsa paremmaksi ja jotta he voisivat myös sääliä vammaisia? Mä. En. Tajua. 🤯

