Katsoin Areenasta Giselle-baletin. Olipa ihana ja upea! Eka osa tapahtuu 1950-luvun Italiassa ja siinä on tosi hienoja sen ajan muodin mukaisia asuja. Toinen osa onkin sitten ihan eri tunnelmissa, hautausmaalla haamujen keskellä. Alkuperäisessä tarinassa Giselle kuolee särkyneen sydämen takia, mutta tässä hän joutuu väkivallan uhriksi. Tulkitsin, että kaikki haamunaisetkin ovat kokeneet saman kohtalon ja siksi heissä on voimaa ja raivoa.
https://areena.yle.fi/1-76005010
Giselle on ranskalaisen romanttisen baletin säihkyvä jalokivi. Baletinjohtaja, koreografi Javier Torres tuo teoksen 1950-luvun Italiaan. Gisellen tarina kietoutuu rakkauden, petoksen, kuoleman ja anteeksiannon ympärille. Klassikkobaletin koskettavuus on säilynyt sukupolvien ajan ja se puhuttelee yhä katsojia ympäri maailman ajattomalla kauneudellaan. Rooleissa mm. Seo Yeun Kim, Martin Nudo, David Rathbun, Heidi Salminen, Linda Haakana ja Johan Pakkanen. Taltiointi: Suomen kansallisbaletti 18.10.2025.
Valokeilassa ja vastatuulessa : Balettitanssija Marianna Rumjantsevan elämä
Marianna Rumjantseva oli 1960- ja 70-luvun Suomen eturivin balettitanssijoita, joka teki ensitanssijattarena pääroolit useimmissa klassisissa baleteissa. Erityisesti Rumjantsevan Joutsenlammen Odette/Odile -tulkinta on jäänyt historiaan. Urho Kekkosenkin suosiosta nauttinut tanssija keräsi kehuja ja ihailua missä tanssikaan, mutta vastatuultakin on riittänyt. Tarinan nurja puoli onkin erityisen kiinnostava sillä se kertoo paljon silloisen suomalaisen baletin […]
Tänään oli HBL:ssä kaksi kiinnostavaa kulttuurijuttua, joissa pohdittiin, miten vanha näytelmä / esitys tehdään ajankohtaiseksi. Referoin ehkä seuraavassa vähän epätasaisesti, mutta harvoin tulee kaksi kulttuuriartikkelia tai mitään artikkelia, jotka näin kiinnostavasti käsittelisivät lehdessä samaa teemaa.
Tove Djupsjöbacka arvioi Kansallisbaletin Gisellen otsikolla "Varför fortsätter man göra klassiker?" ja kehuu Gisellessä tehtyjä modernisointiratkaisuja, muun muassa miestanssijoille annettua tilaa ja äänimaisemassa kuuluvaa Gisellen kärsimystä. Joitakin juonen modernisointeja (itse en innostu 1950-luvun Italiaan siirtämisestä) Djupsjöbacka kritisoi, mutta kokonaisuutena kiittää.
Rakel Similä osuu samaan tematiikkaan kirjoittaessaan siitä, miten näytelmiä "ajantasaistetaan" osin vähän kömpelöin keinoin, esimerkiksi heitetään mukaan joku äskettäinen ajankohtaistapahtuma vähän päälleliimatusti, sen sijaan että ... mitenkähän tuon kääntäisi ... annetaan tilaa suurille ja ajattomille teemoille, jotka esityksessä puhuttelevat ilman keinotekoisia korjailuja?
Similän teksti sopi hyvin sanoittamaan sitä, mikä modernisoinneissa välillä häiritsee. Yhdessä artikkelit tarjosivat poikkeuksellisen virkistävästi havaintoja jostain, mitä en olisi lukematta hahmottanut niin kiinnostavaksi.
Salaisuuksien saari
Sara Storm kirjoittaa blogissaan Salaisuuksien saari -kirjastaan: ”Tarinan vahvuudet ovat henkilöissä. Onnistuin mielestäni luomaan koko joukon ehjiä, monitahoisia, mielenkiintoisia hahmoja.”
Päähenkilö Vilma totesi kesälomansa aluksi, ettei pääse irtautumaan ambulanssiensihoitajan työstään edes pitkällä vapaalla. Hän jättää työnsä ja löytää lyhyen pestin siksi aikaa kun miettii, mihin ryhtyisi.
Sudensaarella asuu kansainvälisen balettitanssijan uran taakseen […]
Tänään oli taas se ilta, kun tytär tanssi parrasvaloissa balettikoulun kevätnäytöksessä.
Varmaan linkkailtu Joulun alla, mutta varuilta: Kansallisbaletin tulkinta Dickensin Saiturin joulusta Areenassa, https://areena.yle.fi/1-66702000. Vertailuksi vaikka 1935 klassikko-elokuva Scrooge, https://www.youtube.com/watch?v=agYUYdR_nJg. Dickensin Joulukertomushan ilmestyi alunperin 1843, https://fi.wikipedia.org/wiki/Joulukertomus_(Charles_Dickens).
#joulu #baletti #areena #yle #elokuva #dickens #saituri #kitupiikki #greed #christmas #rakkaus #ballet #tanssi
Jouluaaton aamuna Lontoossa valmistaudutaan joulunviettoon, mutta saita ja kylmä Ebenezer Scrooge ei pidä ympärillä häärivistä ihmisistä eikä joulusta. Yöllä joulun henget vievät Scroogen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen ja hän oppii ymmärtämään joulun merkityksen. Charles Dickensin ikoninen joulutarina hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta koskettavana balettina Suomen Kansallisbaletissa.
Hanna
tittamarja
Kirjavinkit
Anu Lahtinen
Susi Nousiainen
Naturessi
Petri Salmela
Lupposofi