Tänään Ylen artikkelissa kerrottiin lavealti datakeskusten rakentamisvaiheen hyvistä työllisyysnäkymistä. Varsinaisen ylläpitovaiheen työllistämisestä mainittiin vain sivuhuomiona eli siihen tai sen vähäisyyteen ei ollut perehdytty.

Yksistään datakeskuksien vaatima pinta-ala rasittaa luontoa ja lisää päästöjä. Energian lisäksi kuluu vettä. En löytänyt koko Suomen kattavaa arviota yhteisvaikutuksista luonnolle. Onko sellaista tehty?

Arviolta 100 tulossa, tässä pari:
https://stadinkoillisetsdp.fi/malminkentalle-ja-heikinlaaksoon-suunnitteilla-suuret-datakeskukset/

Malminkentälle ja Heikinlaaksoon suunnitteilla suuret datakeskukset - Stadinkoilliset

Stadinkoilliset
Finérin veljekset ovat esimerkki siitä, mitä datakeskukset tekevät nyt Suomelle: ”Kaikki työntekijät kotimaasta”

Datakeskusbuumi työllistää jo tuhansia suomalaisia. Rakentajien lisäksi korkeasti koulutetut suunnittelijat ovat saaneet uutta työtä laihojen vuosien jälkeen.

Yle Uutiset

Ja jatkoa: korostan vielä, että konsulttipalveluja yrityksille (eli datakeskuksille itselleen) ja Orpon hallituksen selvityksen investoinnin näkökulmasta kyllä löydän internetistä, samoin Ylen kattavan kartan suunnitteilla olevista keskuksista.

Onhan hallituksen täytynyt teettää #ympäristöselvitys kin. Missä se on?
#datakeskukset #luonto #ilmasto

Jatkoa yhä:
"Datakeskusten tuotannosta aiheutuvan energian kulutuksen hiilidioksidipäästöt ovat nousseet samalle tasolle kuin lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt."
kertoo datakeskusten ympäristövaikutuksia käsittelevä gradu vuodelta 2022 ja ehdottaa kolmea keinoa: energia uusiutuvista, hukkalämpö hyödynnetään ja lokaation viileys. Näin minimoidaan ilmastovaikutukset. Tämä gradukaan ei ole vaikutusanalyysi.
https://osuva.uwasa.fi/items/3568ab62-3eac-4e56-a043-89f0304be013

#datakeskukset #vaikutusanalyysi

Datakeskusten ympäristövaikutukset : Millaisilla menetelmillä pystymme luomaan hiilineutraaleja datakeskuksia?

Datakeskusten olemassaolo on välttämättömyys tietojärjestelmien ja nykyaikaisen informaatioteknologian olemassaololle. Datakeskusten päätehtävänä on tallentaa ja käsitellä kaikkea globaalisti tuotettua sähköistä dataa. Datan määrän räjähdysmäinen kasvu on johtanut datakeskusten energiankulutuksen suureen kasvuun. Datakeskusten tuotannosta aiheutuvan energian kulutuksen hiilidioksidipäästöt ovat nousseet samalle tasolle kuin lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tutkimukset osoittavat datakeskuksista syntyvien hiilidioksidipäästöjen olevan hyvin ajankohtainen ongelma. Hiilineutraalien datakeskusten olemassaolo on vasta nostamassa päätään globaaleissa keskusteluissa ja on löydettävä vastaus siihen, kuinka hallitaan jatkuvasti kasvava datamäärä kestävällä tavalla. Pro gradu -tutkielman tutkimusongelmana on, millaisilla menetelmillä luodaan hiilineutraaleja datakeskuksia? Tutkimuksen tavoittee- na on määritellä tilanne, jossa datakeskusten hiilikädenjälki on keskuksissa syntyvää hiilijalanjälkeä suurempi. Tämän työn tutkimusmenetelmänä toimii suunnittelutiede ja tutkimus toteutettiin suunnitte- lutieteisiin kehitetyn DSRM-mallin vaiheiden mukaisesti. Suunnittelutiede tukee tutkimusta, sillä tutkimusmenetelmän tarkoituksena on luoda uutta ja innovoida sen sijaan, että käsiteltäisiin jo olemassaolevia ratkaisuja. Aineiston keräämisessä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta alan kirjallisuudesta, jonka jälkeen tämä aineisto on käsitelty DSRM-mallissa luoden artefakti ratkaisemaan tutkielman tutkimusongelma. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kestävän kehityksen mukaisten datakeskusten tuotantoon vaikuttavat seuraavat kolme päätekijää. 1) Datakeskusten käyttämän energian alkuperä: hyödynnetäänkö datakeskusten käyttämässä energiassa uusiutuvia energianlähteitä vai fossiilisia energianlähteitä. 2) Datakeskusten lokaatio: rakennetaanko datakeskuksia suurkaupunkeihin tukemaan niiden massiivisia tiedonkäsittelytarpeitaan ja tarjoamaan nopeampaa tiedonkulkua vai energian kulutuksen kannalta edullisimmille viileän ilman vyöhykkeille, joissa viileää ilmastoa voidaan käyttää apuna datakeskusten jäähdytyksessä. 3) Datakeskuksista syntyvä hukkalämpö: hyödynnetäänkö datakeskusten toiminnasta jälkituotteena syntynyttä lämpöä kaukolämpöverkoissa vai päästetäänkö tämä hukkalämpönä ilmakehään. Tutkimuksessa on luotu artefakti, joka määrittää kolmeportaisen vaatimusmääritelmän datakeskuksille. Datakeskuspalveluita tarjoavien toimijoiden tulee noudattaa luotua artefaktia ja sen jokaista askelmaa toimintaohjeen mukaisesti. Artefaktissa on hyödynnetty jo olemassa olevia teknologioita ja koottu niistä yhtenäinen kokonaisuus. Tutkimus sekä siihen liittyvä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että meidän on mahdollista luoda hiilineutraaleja datakeskuksia maapallolle. Jatkotutkimusta varten jääkin jäljellä kysymys siitä voimmeko luoda hiilinegatiivisia datakeskuksia keskittymällä yllä mainittuun kolmeen päätekijään?