Olen tottunut suomen kielessä puhuttelupilkkuun: "Terve, Matti!"

Nykyään näkee sellaisia otsikoita kuin "Sinun, Margot" tai "Rakkaudella, äiti". Luen tällaisen vastauksena Margotin esittämään kysymykseen, esim.
–Kenen tämä kynä on?
–Sinun, Margot.

Kirjoittaja lienee kuitenkin tarkoittanut nämä Margotin tai äidin lähettämän viestin lopetukseksi.

Väitteeni on tietysti, että muuttunut tapa on tullut vieraasta kielestä, jossa lopputervehdys erotetaan pilkulla allekirjoituksesta.

Vaadin puhuttelupilkkua takaisin ja seuraavien Kielitoimiston ohjeiden noudattamista.
Puhuttelu:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku-ja-puhutteluilmaus-tarkennus-tai-muu-lisays/
Viestin aloitus ja lopetus:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/sahkoposti-kirje-ja-muut-viestit/

"Lopputervehdyksen jäljessä ei käytetä pilkkua, toisin kuin esimerkiksi englannin kielessä."

#kieli #kielimiliisi

Pilkku ja puhutteluilmaus, tarkennus tai muu lisäys

Lauseyhteydestä irrallinen lisäys erotetaan muusta virkkeestä yleensä pilkulla: Maija, tule jo! Lopulta suostuin kauppaan, tosin pitkin hampain. Lauseyhteydestä irralliset…

Kielitoimiston ohjepankki

–Voi poikani, miten saisin sinut pysymään poissa rikoksen poluilta?
–Rakkaudella, äiti.

https://www.longplay.fi/pitkat/rakkaudella-aiti

Rikoskierteessä olevien nuorten äidit toivovat parasta ja pelkäävät pahinta.

Long Play

@sunell Alkutervehdyksen perässä näemmä saa käyttää pilkkua, mutta:

«Jos tervehdyksen jälkeen merkitään pilkku, aloitetaan varsinainen teksti pienellä kirjaimella»!

(Terveisin: lainausmerkkikapinallinen)

@zenfrt Siksi en koskaan käytä pilkkua. Pistettä ei ohjeessa käsitellä eikä siten kielletäkään. Käytän sitä toisinaan, osin pahuuttani. Vaikutus on ehkä töksähtävä, mutta saahan sitä välillä töksäytellä. Vrt. "Ei mainoksia." pisteen kera.