Mikko23h ago

Meille tuli töihin copilot-lisenssit käyttöön viime viikolla. Päätin tänään kokeilla sitä käytännössä ja nakkasin sille noin 9000 sanan mittaisen mammuttiesseeni, joka on ollut kesken viime syksystä saakka työkiireiden ja aikatauluongelmien kanssa. Minulla on myöskin ollut huomattavia vaikeuksia keksiä "tarinalle", joka perustuu osin tositapahtumiin, fiksua loppua, sellaista joka todella niputtaisi tekstin yhteen. Tai siis on minulla ollut sellainen parin pitkän lauseen mittainen yhtenäinen, punaisen langan pitävä lause joka kyllä SELITTÄISI paljon, mutta teksti itsessään vaatisi useamman aanelosen mittaisen kokonaisen lopun.

Mutta siis: päätin testata tekoälyä, heitin koko tekstin copilotille ja annoin sille käskyn analysoida tekstin ja hahmotella sille järkevän lopun.

Sain vastaukseksi kolme esimerkkiä mahdollisista lopuista, joista valitsin yhden ja sen lisäksi annoin vielä noin 500-1000 merkin edestä ohjeita, että miten tahdon mitkäkin asiat käsiteltävän (mukaillen niitä päässäni muodostuneita lauseita) ja annoin palaa.

Copilot rusautti parissa minuutissa parin aanelosen verran tekstiä, joihin perehdyin tässä nyt.

Olen ällikällä lyöty. Teksti on juuri sellaista, mitä minäkin kirjoitan. Jopa tyypilliset kirjoitusvirheeni ovat siinä. Ei tämä TÄYDELLISTÄ ole, mutta aika pirun hyvää tekstiä. Toki jonkin verran tätäkin pitää muokata, tekoäly esim. kertoo minun laittavan CD-levyn soimaan autossa ja sitten minä kuuntelen muka radiota. Lisäksi tekoälyteksti tekee koko ajan kappalejakoa noin 120-130 sanan välein, mikä tekee tekstistä toki tiktok-sukupolvelle helpommin luettavaa.

Sanoisin, että jos kehitys kehittää tätä vauhtia, niin vielä tämän vuoden aikana on mahdollista kirjoittaa 200 kirjan sivun mittainen romaani alle kuukaudessa, kun äsken sellaiseen meni pari vuotta. En suostuisi tekemään koko kirjaa näin, mutta näkisin hyvin, että jos kirjailija itse kirjoittaa 1/3 teoksesta niin hyvin kuin taitaa ja sitten harkituilla ohjeilla pistää tekoälyn jatkamaan saman tekstin tuottamista annettujen juonikuvioiden pohjalta, niin onhan tämä pirun hienoa.

Moraalitonta? Ehkä? Olemmeko saman edessä, kuin silloin kun puhuttiin, että valokuva vie muotokuvamaalareilta työt?

Show threadAnna Korpioja22h ago
@mikko moraalista en tiedä, mutta en haluaisi lukea tekoälyn kirjoittamaa kirjaa. En kerta kaikkiaan keksi, mikä siinä olisi kiinnostavaa. Minua kiinnostaa ihmisen näkökulma ja taiteellinen tuotos, ei koneen. Ehkä jotakuta kiinnostaa sitten sen konetuotos, mene ja tiedä. Sen takia toivoisin, että kirjoissa ja muissakin teksteissä arkipäiväistyisi merkinnät, että onko ne tehty tekoälyllä tai tekoälyavusteisesti vai ei. Me, jotka emme niistä innostu, voisimme sitten jättää ne lukematta.
Show threadMagdalena Hai📚🦈🏳️‍🌈22h ago
@korpiojanna @mikko kirjailijoissa on karkeasti ottaen niitä, jotka haluavat julkaista kirjoja, ja niitä, jotka haluavat kirjoittaa kirjoja. Ensin mainituissakin on niitä, jotka haluaa julkaista kirjoja kirjoittamalla niitä (eivät vaan pidä kirjoittamisen prosessista), ja sitten niitä, jotka haluaa olla kirjailijoita tekemättä kirjailijan työtä. Tämä viimeinen porukka lienee sitä, jolle TÄ näyttäytyy mannana taivaasta.
Show threadMikko21h ago

@magdalenahai @korpiojanna Kävin pitkällä kävelyllä ja pohdin tätä tekoälyn käyttöä. Olen itse (en pidä itseäni kirjailijana) julkaissut kaksi kirjaa, ensimmäinen (Hanskat tiskissä) oli sellainen omiin kokemuksiin perustuva ”kirjoitan siitä mikä vituttaa”-kirja jossa väänsin juhavuorispotikan kaakkoon, ihan vain siksi, että tiesin Docendon haluavan siitä myyvän äänikirjan ennemmin kuin perinteisen kirjan. Ja minä halusin rahaa siitä. Tämmöistä huumoritekstiä suoraan äänikirjaksi isoille massoilla, voi mielestäni täysin hyväksytysti tuottaa tekoälyavusteisesti (huom! Avusteisesti, ei niin, että käsketään koneen vääntää 200 kirjan sivua alkoholisoituneesta kalusteasentajasta).

Toinen kirjani (Tapetointi) on 100% rakkaudesta lajiin teos, sellaisen kirjoittamisessa en käyttäisi tekoälyä edes pilkkuvirheiden löytämiseen. Koen olevani parhaimmillani, kun tykittelen bohumilhrabalmaisesti puolentoista sivun mittaisia lauseita, joissa on itse keksimiäni sanoja.

Täysin tekoälyllä luotua kirjaa en suostuisi lukemaan. Nurisin jo toissa viikolla Ydinsota -nimisestä kirjasta, joka oli selkeästi tekoälyvoittoisesti tehty, teksti oli niin höttöistä ja sisälsi niin paljon toistoa, että luin sitä jopa 170 sivua tunnissa..

Show threadAnna Korpioja4h ago

@mikko @magdalenahai hyviä pointteja. Tässähän on tietty sekin, että mitä se kellekin sitten tarkoittaa, kun käyttää tekoälyä. Toisille se voi olla pilkkuvirheiden tarkistusta ja toisille sitten ihan sisällön muokkaamista tai kokonaisen teoksen kirjoittamista tekoälyllä.

Itse olen kai jonkinlainen puristi, ja haluan lukea ainakin fiktiotekstini ihan pelkästään ihmisen tekemänä, ideoimana ja tarkistamana. Kun taas jonkun businessjargonilla höystetyn uutiskirjeen kirjoittamisessa varmaan voikin olla hyötyä esim. nopeasta AI-kielitarkistuksesta eikä lopputuloksesta tiedä, miten se on tehty. Mutta kyllä näissäkin alkaa tökkiä, jos se itse sisältö on voittopuolisesti kirjoitettu AI:lla.

Show threadMagdalena Hai📚🦈🏳️‍🌈

@korpiojanna @mikko joo, tekoälyn käytössä on asteita, oma kommenttini viittasi nimenomaan siihen, että tekoäly tuottaa valtaosan tekstistä.

Ja vaikka on eittämättä genrejä, joissa kirjoittaja saa helpommin tekoälyn tuottamaa tekstiä läpi, lukijana haluaisin silti näissäkin tietää, jos tekoälyä on käytetty. Esim. romanttinen "hömppä"-kirjallisuus ja dekkarit on vaaravyöhykkeellä.

8:56amWeb