Tässä mielenkiintoinen juttu journalismista ja tekoälystä, jossa sekä Järvilehdolla että Saarikoskella on ihan hyviä kommentteja. Tästä johtuen kirjoitinkin juttuun kommentin, joka keskittyi kolmanteen haastateltuun...

https://www.uusijuttu.fi/juttu/sD7a47U1-mHngj1aC-cbd70

#journalismi #llm

Sanoman droonimoka paljasti tekoälyn ongelmat. Journalismin ”pellin alla” vaikutukset voivat kuitenkin olla vielä isommat, sanoo Laura Saarikoski.

Arki-iltapäivisin julkaistavassa Pihvi-ohjelmassa valitsemme yhden olennaisen uutisen ja selvitämme, mistä se oikeastaan kertoo. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.

Uusi Juttu

Kun Mäkinen kertoo, että kiireisessä uutistilanteessa tuli "uusi, yllättävä tieto", minusta on siis syytä korostaa: ei tullut. Tuli keksitty rivi kanavalle, josta se sitten poimittiin uutiseksi.

Heittäydyn platoniseksi: klassisen tietoteorian mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Oliko botin tuottama väite mitään näistä?

Tekoälyn tekstin erotteleminen selkeämmin lähteestä ehkä auttaa, mutta ei poista ongelmaa, sillä tavallaan koko prosessi on rakennettu sillä ajatuksella, että bottiin luotetaan - sehän on koko suodattamisen ja tiivistämisen lähtökohta. Kuten Järvilehto toteaa, useimmissa kielimalleissa tavoitteena on nimenomaan saada se kuulostamaan luotettavalta, ja se, että tätä vastaan taistelu sitten sälytetään tekstiä tarkastavalle, vastuulliselle ihmiselle, on kognitiivisesti raskasta ja virheherkkää.

Yksi vaihtoehto tietysti olisi, että botti tosiaan vain suodattaisi tiedotteita, ja jättäisi omat tekstit kirjoittamatta, mutta se tarkoittaisi, että menetetään tehoja.

Jos Hesarin toimittaja olisi lukenut saman tiedon Twitteristä, olisiko hän kirjoittanut sen suoraan uutiseen? Ei tietenkään. Pitäisikö siis vaihtaa kontekstia: sen sijaan, että botti tuuttaa havaintojaan firman Slackiin, ehkä sen pitäisikin olla anonyymiltä vaikuttava Twitter-tili, joka ui toimittajan mainintoihin.

Vielä yksi tästä aiheesta.

Journalistin päätoimittaja Marja Honkanen paaluttaa pääkirjoituksessaan, että tekoälysisältöjen korjaaminen ei kuulu journalisteille.

Hyvä linja! Vaan harmillisesti kirjoitus ei käsittelekään tekoälysisältöjen korjaamista vaan mediasisällön luovuttamista tekoälyfirmoille.

Entä, jos se korjaaminen onkin konkreettista? Entä, jos soitto tulee talon sisältä?

https://journalisti.fi/nakokulmat/2026/03/journalistien-velvollisuus-ei-ole-korjata-tekoalysisaltoja/

#journalismi

Journalistien velvollisuus ei ole korjata tekoälysisältöjä - Journalisti

Journalistisia sisältöjä pitäisi antaa tai myydä tekoälypalveluiden käyttöön. Tämä on yksi vastatoimista, joita Mediapoolin helmikuussa julkaisema kartoitus ehdottaa informaatiovaikuttamisen torjumiseksi.

Journalisti

@ssundell Oli siel sentään jotain hyvääkin: "Tekoälystä puhutaan liian usein kuin henkiolentona, jonka virheitä tai oikkuja ihmisten pitää vain koettaa korjata tai sietää. Se on kuitenkin alusta loppuun ihmisten tekemä ja ainakin toistaiseksi vielä täysin ihmisten hallinnassa."

Nyt kun joku kirjoittaisi tuon vielä auki kunnolla että mitkä voimat ajaa meidät tuohon tilanteeseen niin ehkä sen jälkeen voisi aloittaa pohdintaa siitä et mitä me haluttais maailman olevan jos ei valmiiksisanellun.