@jalwelagi Riippuu vähän vieraista. Noin yleisesti ottaen Earl Grey on kyllä hyvin suosittua ja Yellow Labelkin on sellaista, mikä monille tuntuu maistuvan. Bulkkikamaahan ne sinänsä ovat. Minä joisin mieluummin vettä kuin kumpaakaan noista, mutta en ole kyllä teenjuojana (ja bergamotinvihaajana) mitenkään valtavirtaa.

Vaikka olenkin jo aika korkean tason teehifistelijä, kyläpaikoissa mulle maistuu aivan hyvin esimerkiksi Nordqvistin Teetaivas-teet. Esimerkiksi puolison vanhempien luona on nykyisin aina Nordqvistin vihreää Teetaivas-valikoimaa.

Harvempi peruspussitee hirveästi sykähdyttää, mutta en silti kyläpaikasta odottaisi enempää. Toisaalta en koe, että ne fiinimmät pyramidipussit yms. olisivat kovin paljon parempia kuin edullisemmat pussiteet. Hyvää irtoteetä taas en sellaisessa kyläpaikassa odota saavani, missä ei muuten teetä juoda.

Mutta noin tiiviisti toiveeni olisi, että tarjolla olisi myös vihreää teetä, eikä vain mustaa.

@jalwelagi vastauksena kysymykseesi: ne on. 😀 Mutta siihen, mitä teenjuojille pitäisi tarjota, onkin vaikeampi vastata. Mä itse juon lähinnä vihreää teetä, mutta monet taas ei tykkää siitä.

Ehkä varmin valinta on ostaa joku valmis valikoima, jossa on erilaisia makuja?

@jalwelagi Suosin teeitä, jotka eivät ole jokapäiväistä liptoniittia, mutta ihanan persoonallisia, ja jos vieraille tee ei kelpaa, voi jättää juomatta, se ei ole velvollisuus, tai OTM!

Level 1: Lidlin karamellisoitu rooibos
Level 2: Inkivääri-sitruuna
Level 3: Kamomilla

Pussipaketeissa näkyvä sanskriitti tms. orientaali teksti plussaa, niin huomaavat, että olen teen kanssa yhtä ja sinut.

@jalwelagi Entä sellainen strategia, että olisi yksi hyvä perusirtotee, ja sen lisäksi varavaihtoehtona pussivalikoima?

Irtoteeksi voisi sopia esimerkiksi oolong tai hojicha?