@JankaWessman Mäkään en tiedä oliko se retorinen, mutta viime aikoina olen miettinyt tätä aihetta. Että paljonko iloa ja tyytyväisyyttä pitää kokea siitä huolimatta, että maailma on mitä on, että ei olisi masentunut, kun miettii ääneen, että millaiseen maailmaan oma lapsi kasvaa.

Jos siis ihminen kuitenkin käy töissä, maksaa laskunsa ja hoitaa velvollisuutensa huollettavia kohtaan.

@VPSuuronen

"Poika Tuonelta palasi,
tuli miesnä hiljaisena,
istui tuttuhun tupahan;
kohenti takassa tulta,
talon töitä toimitteli,
hymysuin hyreksi joskus
sinipiioista saloilla,
vellamoista veen selillä:
meni merelle, metsähänkin,
vei verkon, asetti ansan,
niin eli ikänsä kaiken,
ei iloiten eikä surren,
pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat."

(Eino Leino)

@VPSuuronen

WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on "hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan." Ei siinä oo kyse siitä, tuntuuko iloiselta vai surulliselta.

Meidän yhteiskunta on fiksoitunut tunteisiin, mikä ei oo hyvästä, koska ne on semmosia tulevia ja meneviä aina.

@JankaWessman Toi on mielenkiintoinen määritelmä. Nyt kuitenkin pitää selvittää, että tarkoittaako tuossa "hyvinvoinnin tila" sitä, mitä sen jälkeen luetellaan vai onko hyvinvointi määritelty jollain muulla tavalla ja se johtaa siihen, että kykenee mainittuihin asioihin.

Oikeastaan lähdin miettimään koko aihetta siksi, että mulle jäi aavistuksen kokemus siitä, että mun näkemys maailman tilasta ja suunnasta oli psykiatrille signaali, että masennus ei ole edelleenkään poistunut.

@JankaWessman Ja jos tulkitaan masennukseksi se, että en näe montaakaan polkua nykyisessä maailmassa, missä olisi onnellinen loppu ihmiskunnalle, niin onko lääkityksen vaihdon tarkoitus sitten saada mun aivot hyväksymään maailma. (En usko loogisesti tähän, mutta voisin tulkita sen niin)

Ja näen jotenkin tuosta WHO:n määritelmästäkin, että yksilön mielenterveys ei ole vain yksilön vaan myös yhteiskunnan ongelma.

@VPSuuronen Ei, lääkityksen tarkoitus ei ole saada sua "hyväksymään maailma".

Mielensairauksien hoidon tarkoitus on lievittää sairaudesta johtuvaa kärsimystä ja ylläpitää toimintakykyä. Terve mieli pystyy hyväksymään, että "two things can be true". Kevätaurinko voi olla samaan aikaan mukavaa että merkki ilmastonmuutoksesta. Ei tarvitse valita.

Mutta kaikki kärsimys ei ole sairautta, ja mielen*terveyttä* taas ei ole oikeastaan ole olemassa irrallaan sosiaalisesta kontekstista.

@JankaWessman @VPSuuronen kuinka paljon psykiatrit näin yleisesti funtsii sellasta konseptia kuin planetaarinen terveys? Kun mä näkisin et tää liittyy nyt aika vahvasti siihen. Meitä ei täällä suoranaisesti kosketa monikriisi siinä mielessä että ois vielä hengenvaarallisia luonnonilmiöitä/sotia/epidemioita joissa kuolee porukkaa ihan tosissaan, mut me ollaan täällä keskimäärin aika hyvin koulutettuja ja informoituja ja sitä kautta tietoisia monikriisistä ja sen vaikutuksista

Sit tietty ympäristöön liittyvät tunteet on toinen, kuinka paljon mt-hoitohenkilökunta keskimäärin tajuaa että sellasia on, ja ne on muutakin kuin "nuorten ilmastoahdistusta" 🤔