Luen nyt Juha Kauppisen kirjaa Kertomus Maasta : ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Olen vasta alle puolenvälin, mutta uskallan suositella kirjaa. Kertoo selkeällä tavalla hiilinieluista, hiilivarastoista ja monimuotoisuudesta.
Nyt jo on sellainen olo, että pitäisi keksiä parempia keinoja vaikuttaa asioihin. Oman elämän valinnat on jo pitkälti tehty, mutta ne eivät taisa vielä vaikuttaa esim. Suomen metsien suojeluun.
Luin loppuun Juha Kauppisen kirjan Kertomus maasta: ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Suosittelen! Oikeastaan kaikille.
Hiilinieluja on mahdollista lisätä, ja on hyvin tietoa, missä jo on isoja hiilivarastoja, joista kannattaa pitää kiinni. Tarvittaisi vaan poliittisia päätöksiä.
Hiilen varastoitumisen lisäksi kirja myös kasvatti ymmärrystäni luonnon monimuotoisuudesta, ihan mikrobeihin saakka.
Yksittäisenä ihmisenä ei yksin ehkä sinänsä voi ilmastonmuutosta vastaan kamppaillla. Mutta avainasemassa on luonnon monimuotoisuuden ja riittävän pinta-alan vaaliminen. Eli tietoa pitäisi yhä levittää ja maankäyttöön vaikuttaa. Luonnolle pitäisi jättää enemmän tilaa.
Jään miettimään omaa rooliani tässä. Haluaisin pitää tämän pallon elinkelpoisena sen kaikille asukkaille pienimmistä maan mönkijöistä sinivalaisiin.
@siili tästä on aikaisemminkin täällä puhuttu, mut luonnonsuojeluyhdistyksillä ois just nyt huutava tarve vapaaehtoisille auttamaan kuulemisteatterissa. Itse tässä just luen tuulivoimahankkeen kaavamateriaaleja, mielipide pitää jättää ens viikolla.
Ei mitenkään kiitollista puuhaa, koska ei välttämättä hirveesti vaikuta lopputulokseen, mutta ainakin meidän yhdistyksessä yksikin ihminen lisää auttais aika paljon.
Toinen homma on sit ihan rehellinen maastokartoittaminen, mut se vaatii sit jo muutakin kuin istumalihaksia ja auttavaa luku- ja kirjoitustaitoa.
@siili ylipäänsä kaavoituksen ja kuntien ja kaupunkien touhujen seuraaminen on sellanen mitä kaikkien ympäristöstä huolestuneiden kannattais tehdä. Mielipiteitä voi jättää ihan yksityishenkilönäkin, tehdä aloitteita suojelualueista yms, mutta ainakin ite ajattelen että porukassa tämmöstä on mukavampi tehä.
Nää nyt sellaisina konkreettisina maankäyttöön liittyvinä asioina. Luontokato tapahtuu kuitenkin paikallistasolla ni sillä tasolla kannattaa pitää meteliä. Ja on aina parempi mitä aikaisemmassa vaiheessa ollaan hereillä, eli esim. esitetään alueita suojeluun jo ennen kuin siellä on joku kaavahanke menossa koska sit on jo vähän myöhäistä.
@siili en ole Kauppisen kirjoja lukenut että en tiiä kuinka paljon hän puhuu ympäristöliikkeestä ja sen eri toimijoista mutta itse sain just luettua tän kirjan vuodelta 2021, nähdäkseni ihan riittävän kuranttia kamaa edelleen:
Teemu Vaarakallio (toim.): Viimeinen siirto: Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään
"Hän koki, että olisi itse hyötynyt kirjasta silloin, kun ensimmäistä kertaa ryhtyi toimeen ekokriisin hillitsemiseksi.
”Olisin saanut läpileikkauksen liikkeen ajattelun moninaisuudesta, jonka pohjalta olisin voinut arvioida sitä, mikä muutosteoria ja kuvaus vallasta vastaa käsityksiäni.”
”Toivon, että lukija kirjan luettuaan pystyisi valitsemaan ympäristöliikkeestä itselle sopivan paikan täyttää inhimillinen velvollisuutensa ympäröivää luontoa, toisia ihmisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan.”"
Ympäristökriisin vakavuutta on mahdotonta kiistää. Tiede tarjoaa välineet sen ymmärtämiseen ja kertoo mitä sen estämiseksi tulisi tehdä. Kriisin pysäyttäminen vaatii enää konkreettisten muutosten tekemistä.
Siili
Karoliina
Punajuuren värinen makarooni