Tommi NieminenViime yön unesta muistan lähinnä ratikka-ajelun Hesulein keskustassa; toivoin pääseväni #päärautatieasema'lle, mutta ratikka kiihdytti vauhtiaan ja kohta kuulutettiin #Mikonkatu. Minulla ei ollut aavistustakaan, missä se oli, mutta arvelin osaavani sieltä vielä takaisin keskustaan, joten päätin nousta ratikasta. Seurassani olleet kaksi nuorta naista pettyivät: toisen tajusin sillä hetkellä olevan minuun rakastunut. #unet 1/4
Tämä toi mieleeni toisen unen. Lainaan #Facebook-#muisto-a, 23.1.2017: #Porvoo sijaitsee, kuten kaikki tietävät, pienellä saarella hieman manteresta irti. Junamme kulki poikkeuksellisesti sen läpi ja jätti yksi kerrallaan pois konferenssinsa päättäneitä tutkijoita. Porvoota lähestyttäessä yksi suloinen #punapää otti minua kädestä kuin hyvästelläkseen ja lausui jotain niin mairittelevaa tutkimuksestani, että sokea kukkokin sen sumussa vastatuuleen saattoi tajuta henkilökohtaiseksi. #unet 2/4
Sitten hän ei jäänytkään junasta vaan jatkoimme matkaa toisiamme kädestä pitäen, yhtäkkisesti rakastuneina; mutta kun avaruusalukseksi muuttunut junamme suuntasi vääjäämättä kohti mannerta, hän kertoi, että olimme vain vierailleet aika-avaruuden vyöhykkeellä, missä hän saanut hetken vierailla tulevaisuudessaan. Matkan edetessä hänen ikänsä kääntyi taas taaksepäin, nuoruuteen, jolloin hän unohtaisi minut ja kaiken tapahtuneen. #unet 3/4
Niin hän lopulta olikin enää juuri ja juuri teini-iän ylittänyt, vaikka yhä suloinen pikku olento, joka kunnioittavin, melkein pelokkain silmin tuijotti minua mitään muistamatta. Yhteinen aikamme jäi sinne Porvoon aika-avaruuteen. #unet 4/4
Kähisijäahon Pää-Äljy@tomminieminen melkoista scifiä