Matti SunellVielä yksi arkistoista: lakkiaispäiväni ja Falklandin sota. Katselin kaverini Pasin keinumista kuvaajan vasemmalla puolella.
(Eikä sitä lakkia siis tullut pidettyä yhtenäkään muuna päivänä.)
Yksi monista unohtuneista asioista, jotka talon tyhjennys on jysäyttänyt voimalla tajuntaan.
Pidin 80-luvun alkupuolella elokuva-aiheista leikekirjaa. Sivut on sommiteltu erittäin huolellisesti. Tämä unohtui varmaan siinä vaiheessa, kun lähdin Helsinkiin ja elokuvien tarjonta räjähti: monena iltana istuin läpi kolme elokuvaa, Orionissa ja kaupallisissa. Oli mahdotonta omistaa yhdelle elokuvalle enää näin paljon huomiota.
Sitä vähän harmittelen, että olen hävittänyt 80-luvun Orionin ohjelmalehtiset, joihin merkitsin katsottavat elokuvat (Tommi Liimatta olisi säästänyt kaiken).
Miksi säilyttää mitään? Siksikö, että 30 vuotta myöhemmin muistelisin, kuinka Toronton näkötornissa oli yhdessä kohtaa läpinäkyvä lattia ja oli hyvin vaikea uskaltaa kävellä 200 metrin tyhjyyden päällä? Onko pääsylipun skannaaminen ja lähettäminen someen jonkinlaista omantunnon rauhoittelua: säästin tämän, nyt hävitän, mutta sitä ennen ehkä muutama ihminen näkee kuvan ja omistaa sille ajatuksensa sekunnin ajan?
Aloitin luonnonsuojeluhankkeiden rahoituksen jo tuossa seitsemän ikävuoden kieppeillä. Varoillani ostettiin mm. yksi eekkeri maata Kenian kansallispuistoille.
Isä teetätti kunniakirjalle kehykset. 70-luvulla tehtiin sekin huolellisesti. Nyt otin pois kehyksistä, että saadaan ne kierrätykseen.
Marko Suvila@marko @kaspian Laneihin liittyy hienoja muistoja. Olen osallistunut elämäni aikana vain kaksi kertaa laneihin ja ne kaksi kertaa ovat jääneet mieleen tietotekniikan riemuvoittoina.
Kummallakin kerralla jouduin asentamaan Win95 käyttöjärjestelmän uusiksi, koska jotenkin kone meni solmuun kun olisi pitänyt muistaakseni verkkokortin ajuri ja IPX saada toimimaan. Siinä vaiheessa kun sain koneen toimimaan muut jo lopetteli pelailua.
Siihen aikaan teineillä oli tapana tehdä muutakin kuten heitellä koripalloa tai pelata liitokiekkoa niin lanit eivät kestäneet kauaa.
#torstaikevennys #muisto
Tommi NieminenViime yön unesta muistan vain katkelmia, joten poimitaan #Facebook-#muisto'ista:
Yöllä taas tapahtui. Osallistuin mahtavaan fantasiaseikkailuun, missä Tampere-talo oli hyvisten moninaisin keinoin puolustama linnoitus jota kolmimetrisen sarvipäädemonin valloitusjoukot uhkasivat. Talon seiniin oli piilotettu monia suojakeinoja, mm. piiloluukuista esiin pöllähtävät linnut, joiden kirkaisu jähmetti. #unet 1/4
Jatketaan #uni- ja #muisto-linjalla, mutta asia tuli taas ajankohtaiseksi… #Facebook-#muisto 24.4.2016:
Unessa pohdin asiaa, jota olen monesti valveillakin pohtinut: Miksi ihmeessä #StarTrek'issä ja muissa vastaavissa tieteissarjoissa aina kun jotakuta henkilöä aluksesta tai avaruusasemalta etsitään, hänet kohdataan vääntämässä ankarasti muttereita, käyttämässä huoltokuiluun köyristyneenä otsa rypyssä outoja sähkölaitteita, – – #unet 1/3
Tämä toi mieleeni toisen unen. Lainaan #Facebook-#muisto-a, 23.1.2017: #Porvoo sijaitsee, kuten kaikki tietävät, pienellä saarella hieman manteresta irti. Junamme kulki poikkeuksellisesti sen läpi ja jätti yksi kerrallaan pois konferenssinsa päättäneitä tutkijoita. Porvoota lähestyttäessä yksi suloinen #punapää otti minua kädestä kuin hyvästelläkseen ja lausui jotain niin mairittelevaa tutkimuksestani, että sokea kukkokin sen sumussa vastatuuleen saattoi tajuta henkilökohtaiseksi. #unet 2/4
Temppelistä tuli mieleen #Facebook-#muisto, päivätty 21.9.2021:
En nyt oikein tiedä taas, miten suhtautua kaikkeen tietoon… Juutalaisten #temppeli-palvelukseen kuului puhdistautuminen, jonka osana käytettiin punaisen #hieho'n tuhkaa. Perimätiedon mukaan ensimmäisen ja toisen temppelin tuhatvuotisen historian aikana tähän käytettiin vain yhdeksän hiehoa, ja kymmenettä tulisi käyttämään voideltu messias kolmannessa temppelissä. 1/2