Tätä ei mun mielestä edelleenkään kysytä riittävästi. Jos meillä oli 80-luvulla varaa hyvinvointivaltioon, miksei meillä enää ole?

Suuret ikäluokat ja väestöpyramidi? Suomen väestö kasvaa edelleen ja meille tulee kyllä ihan hyvin nuoria maahanmuuttajia.

Tuottavuus on lisääntynyt rutkasti, mutta sen hedelmät katoavat jonnekin. Tai no ei tietenkään jonnekin, vaan (pääasiassa ulkomaisten) pääomasijoittajien taskuun. Mutta koska samat sijoittajat omistavat niin sosiaalisen kuin perinteisenkin media, ei siitä missään puhuta.

#politiikka

Jaksoin nyt kuitenkin sen verran tutkia, että valtion menojan osuus BKT:sta on suunnilleen sama kuin 80-luvulla, ~25% silloin ja ~26% nyt, joten rahaa sinänsä pitäisi olla. Kysymys onkin sitten, miten erilailla sitä silloin käytettiin kuin nyt. Valitettavasti en onnistunut löytämään purkua valtion menoista 80-luvulla.

#politiikka #talous

Muuten kun kattoo myös valtion tuloja, niin nehän on kasvaneet todella reippaasti, 2023 oli aika huimat 12 miljardin euron hyppäys.

Jos valtion menot olis samalla tasolla kuin 2022, oltais 15 mrd plussan puolella. Samaan aikaan on leikattu kuin hullut, joten kyllä vähän mietityttää mihin ne rahat menee?

tai tossa samalla sivullahan se lukee, lol

Kun vertaa tosiaan vuoteen 2022, niin suurimmista menoeristä terveydenhuoltoon menee nyt 10 mrd enemmän ja sosiaaliturvaan 6 mrd enemmän. Koulutukseen menee taas 2 mrd vähemmän.

Mistäs sitä ei pitänytkään leikata?

@arzi Samaa oon miettinyt itse monta kertaa et sormet on kihissyt kun pääsis näkee jotain oikeita lukuja jostain. Mutta joko se lukujen kaivelu tuntuu ylivoimaiselta, tai en tiiä mistä aloittaa

@Mimesatwork

Niin, pitäisi varmaan kaivaa 80-luvun budjetteja ja mikä sen osuus on BKT:stä ja paljonko verotettiin. Sen verran ehdin kattoa, että BKT per capita on suunnilleen kaksinkertaistunut 80-luvun alusta.

Sit myös mihin rahat esim. terveydenhuollossa menee nykypäivänä vs kasarilla ja sama opetuksessa jne. Oishan siinä tonkimista.

@arzi Just tätä. Joskus vuosia sitten ihan sattumalta näin semmosen tosi hyvän kaavion, jossa oli ihan lukuina eritelty että paljonko valtiolle tulee rahaa, ja mihin se menee, mutta arvaappa otinko talteen tai edes muista että missä sen näin sillon 10-20 vuotta sitten?

(saattoi olla Hesari. Mutta saattoi kanssa olla joku oppikirja tai muu lehti kun Hesari. Tai olla netissä)

@Mimesatwork

Tälle vuosikymmennelle nuo tiedot löytyy esim. täältä: https://www.tutkihallintoa.fi/valtio/taloustiedot/talousarviotalous-eli-budjettitalous/valtion-menot-menolajeittain-ja-tulot-tulolajeittain/

Mutta kasarilta en oo tietoja löytänyt vielä.

@arzi Avot! Tästähän on tosi hyvä aloittaa! Kiitos, syvennyn hetkeksi
@Mimesatwork huomasin just, että toihan on vaan pelkät hallintokulut eikä koko valtion budjetti. Sen siitä saa kun yrittää lapsen kaitsemisen sivussa tutkia 😅
@arzi No mut jotain sentään! Hyvä alotus
@arzi Esim. koska ysärilamaa ratkottiin Esko Ahon hallitusten johdolla esim. niin, että pääomaverotuksesta poistettiin _aito_ progressio, ja siirryttiin tähän kahden portaan malliin.

@HannaEsmeralda_

Niin, sen takia ne rahat menee sinne sijoittajien taskuun.

@arzi

Olen miettinyt muutaman vuoden paljonko Suomi ostaa ulkomailta öljyä. Se lienee yksi suurimmista tuontituotteistamme.

Jos Nicorette -mainosta lainataksemme saisimme edes vähennettyä käyttöä (tai siis: parannettua julkista liikennettä), niin olisimme paljon rikkaampia.

Sen sijaan VR romuttaa vaunuja jne.

@iju

Öjly on kyllä hyvä pointti. Sit on toki nämä amerikkalaiset it-jätit, jotka kerää aika isot verot täältä lopulta. Luulen, että niilläkin rahoilla saisi aika paljon hyvinvointia.

@arzi @iju Tuosta tulee mieleen... miten öljy-yhtiöt/maat ovat reagoineet vääjäämättä tulevaan muutokseen lähes kaiken sähköistyessä?
Norja on rahastoinut öljytuloja, US-yhtiöt rahoittavat Trumpin kaltaisia poliitikkoja, UAE yrittää muuttua matkailukeitaaksi, Venäjä käy sotia...

Toivottavasti jotkut niistä näkevät tuuli- ja aurinkovoiman potentiaalisena vaihtoehtona. Vetyteknologiaakin on varmaan tutkittu.

Joo. On aika löysää ja laiskaa analyysiä, mutta on sentään lauantai-ilta.

@iju @arzi 2024 tullitilastoja äkkiä vilkaisten Suomeen tuotiin öljytuotteita 8,3 miljardilla eurolla ja täältä vietiin niitä 4,9 miljardilla. Eli semmoisen 3,4 miljardia euroa netto.

Täytyy katsella, jos löytyisi jotain litra- tai barrelimääräistä tilastoa pidemmän ajan kehityksestä. (Tulli seuraa vain euroja, ja ne heittelevät paljon maailmanmarkkinahintojen mukaan.) Luulisi määrien olevan laskussa, kun liikenne ja lämmitys pikkuhiljaa sähköistyvät.

@arzi valtion budjetti on ymmärtääkseni se mitstä vertailu pitää aloittaa.

Talousliberalismi ja vapaa kauppa ovat leikanneet palkkapottia yksilötasolla. Kokonaispotti pienee, koska palkkaveronmaksajoen määrä on laskeva. Kulupuolella sote menot kasvaa, koska suuret ikäluokat tarvitsevat paljon palveluita.

Fossiilisten kulutus on laskussa ja sekin pienentää verokertymää. Monet yhteisöasumisen kustannukset ovat nousseet, mikä leikkaa ostovoimaa.

@RealFinoxy

Valtion budjetti suhteessa BKT:n on itseasiassa hieman kasvanut 80-luvusta, joten kyllähän sitä rahaa ainakin teorissa pitäisi olla. Pitäisi löytää jostain purku miten sitä on silloin käytetty, että voisi verrata miten nyt käytetään.

@arzi
Palkat ei ole nousseet tarpeeksi, yrittämistä ei tueta pienemmällä tasolla (mutta tukia satelee jätti yrityksille), vuokranantajien annetaan pyytää aina hullumpia hintoja, köyhyys on lisääntynyt kun nuorien vaaditaan ottavan lainaa jos haluavat mennä opiskelemaan, rikkaille on annettu liikaa varoja, hallitus saa palkankorotuksia aika lailla joka vuosi, innovaatiota ei puolleta, koulutusta karsittu joten nuoret lähtee pois jos voi...löytyyhän näitä.
@arzi Kokoomus pääsi hallitukseen 1987
@carto lyhyesti ja ytimekkäästi juuri näin!

@arzi Kyllä varmaan väestön ikärakenne vaikuttaa. Erona myös se että kasarilla meillä oli oma valuutta, nyt euro. Nykyään elintaso on niin korkea (samoin kuin muissa läntisissä maissa) että vaikka meillä olisi asiat yhtä hyvin kuin kasarilla, se vaikuttaisi siltä että on huonommin (suhteellisen köyhyyden tunne).

Työttömyys oli noin 5% ja kasarin lopulla noin 4%. Nyt se on 10%.

Tärkeimpänä kuitenkin se että kasarilla oli HALUa rakentaa ja pitää yllä sitä hyvinvointivaltiota.