Nomuthei sehÀn on joulukuu. Ei riitÀ rahkeet nyt kummempiin sirkustemppuihin, mutta miten ois punaisen listan sammalet -joulukalenteri?
1. luukun sammal on erittÀin uhanalainen kalliokaulussammal (Syzygiella autumnalis), jonka uhanalaisuuden syy on metsÀtalous: lahopuun vÀheneminen, ojitukset ja metsien kÀsittely.
2. luukun sammal on jotenkin herkÀn kaunis sirohuurresammal (Cratoneuron filicinum), joka on koko maassa silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ myös alueellisesti uhanalainen. LÀhteikköjen sammalen uhanalaistuminen johtuu muun muassa vesirakentamisesta ja metsien kÀsittelystÀ.
3. luukun sammal on metsÀlovisammal (Lophozia guttulata), vaarantunut pieni lahopuun maksasammal. Uhanalaisuuden syinÀ tÀllÀkin metsÀtalous ja siihen liittyvÀ lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
4. luukun sammal on korpihohtosammal (Herzogiella turfacea), vaarantunut metsÀtalouden, ojitusten ja vesirakentamisen takia. TÀn löytÀÀ meillÀ pÀin tyypillisesti jo vÀhÀn lahojen tervaleppien tyveltÀ tai leppÀlahopuulta soiden laiteissa tai korpisissa puronvarsissa.
5. luukun sammal on kantokinnassammal (Scapania apiculata), tÀllÀ kertaa mikroskoopin lÀpi, koska otin kasvustosta paikan pÀÀllÀ niin surkeat kuvat. Verson kÀrjessÀ on kauniin punaruskeita itujyvÀsiÀ.
Laji on ÀÀrimmÀisen uhanalainen, syynÀ metsien kÀsittely ja lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
6. luukun ja itsenÀisyyspÀivÀn sammal on kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus), silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ alueellisesti uhanalainen. Se kuuluu Suomen Natura-lajeihin luontodirektiivissÀ eli se voi olla Natura-alueiden suojeluperusteena.
Keski-Lappi on globaalisti kiiltosirppisammalen tÀrkeimpiÀ esiintymisalueita, mutta on tÀtÀ meillÀ HÀmeessÀkin lÀhteisillÀ letoilla hiukan. Tulevaisuuden uhkiin kuuluu myös kaivannaistoiminta, muun muassa Viiankiaavalla.
7. luukun sammal on ryytisammal (Geocalyx graveolens), vaarantunut vanhojen metsien, rehevien korpien, lÀhteikköjen ja purojen asukki. On muuten nimensÀ mukainen, tuoksu jotenkin yrttimÀisen ruokaisa.
Uhanalaisuuden syinÀ, ei kovin yllÀttÀen, ojitukset ja metsien kÀsittely, vesirakentaminen ja lahopuun vÀheneminen.
8. luukun sammal on isonauhasammal (Aneura maxima), vaarantunut lÀhteikköjen ja rehevien korpien laji. Uhanalaisuuden syynÀ tÀllÀkin muun muassa metsien kÀyttö, ojitukset ja vesirakentaminen.
Kuvan esiintymÀ on dadakeskukselle varatun kiinteistön rajanaapuri, joka ei tule hyötymÀÀn massiivisesta maarakennuksesta ja kosteusolojen muutoksesta ihan vieressÀ.
9. luukun sammal on kirjorahkasammal (Sphagnum subnitens), rahkasammalista ehkÀ kaikkein vaativin kasvupaikastaan. Elelee letoilla, rehevimmillÀ nevoilla, luhtarannoilla ja lÀhteiköissÀ. Laji on silmÀllÀpidettÀvÀ koko maassa eli punaisella listalla tÀmÀkin, syinÀ ojitus, turpeenotto ja vesirakentaminen.
TÀÀ on hauska laji. Tyypilliset kasvustot tunnistaa jo sivusilmÀllÀ vilkaistessa jotenkin epÀmÀÀrÀisestÀ vÀristÀ ja voimakkaasta kiillosta.
10. luukun sammal on kantopaanusammal (Calypogeia suecica), erittÀin uhanalainen lahopuun laji, joka kasvaa vanhoissa metsissÀ ja korvissa. Uhanalaisuuden syinÀ arvatenkin metsien kÀyttö, lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen, ojitukset ja myös rakentaminen.
11. luukun sammal on itupyörösammal (Odontoschisma denudatum), erittÀin uhanalainen vanhojen korpien ja metsien laji. Uhanalaisuuden syynÀ on ojitusten lisÀksi lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
Kuvassa on Kanta-HÀmeen ainoa Evon ulkopuolelta tunnettu esiintymÀ. Löysin muuten ihan ite.
12. luukun sammal on rakkosammal (Nowellia curvifolia), valtakunnallisesti silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ alueellisesti uhanalainen vanhojen metsien ja korpien laji. KÀrsinyt ojituksista ja vanhojen metsien ja lahopuun vÀhenemisestÀ.
Toisin kuin suurin osa vaateliaista lahopuun sammalista, rakkosammal voi menestyÀ vÀhÀn avarammassakin kasvupaikassa. Lehtien rakenteen ansiosta se kestÀÀ hiukan kuivempia kasvupaikkoja kuin tyypilliset vanhan metsÀn lahopuulajit.
13. luukun sammal on erittÀin uhanalainen lahokaviosammal (Buxbaumia viridis), jonka uhanalaisuuden syynÀ on metsÀtalouden lisÀksi rakentaminen ja pellonraivaus.
Kun laji opittiin tunnistamaan noiden itiöpesÀkkeidensÀ lisÀksi itujyvÀsryppÀistÀ, se huomattiin luultua yleisemmÀksi. TÀmÀn luokitus tulee seuraavassa arvioinnissa muuttumaan uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Laji on silti edelleen ihan kelvollinen lahopuujatkumon indikaattori.
14. luukun sammal on kantokorvasammal (Liochlaena lanceolata), silmÀllÀpidettÀvÀ vanhojen kosteiden metsien ja korpien laji. Taantumisen syinÀ tÀllÀkin lahopuun vÀheneminen, ojitukset ja vesirakentaminen.
MeillÀ pÀin tÀÀ löytyy tyypillisesti jÀreÀltÀ leppÀlahopuulta puronvarsien varjoisista korvista, usein samoissa paikoissa kuin korpihohtosammal.
15. luukun sammal on silmÀllÀpidettÀvÀ isosahasammal (Bazzania trilobata), kallioiden ja vanhojen metsien laji, joka on kÀrsinyt metsÀtaloudesta ja rakentamisesta.
Laji on meillÀ pÀin tosi harvalukuinen. Oli hauska löytÀÀ se lÀhitienoilta korven pohjalta, joskin kasvupaikka oli tietenkin avohakkuuleimikossa.
16. luukun sammal on lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola), silmÀllÀpidettÀvÀ rehevien korpien ja kosteiden lehtojen laji. Sekin on punaisella listalla lahopuun ja vanhojen metsien vÀhenemisen, hakkuiden, ojitusten, vesirakentamisen ja muun rakentamisen takia.
Lepikkolaakasammal tekee hauskannÀköistÀ turkkia leppÀlahopuulle. Kuvan kasvusto oli tervalepÀn tyvellÀ, mutta oon tavannut lajin harmaalepÀnkin lahopuulta. Aika harvalukuinen meillÀ pÀin.
17. luukun sammal on pikkulovisammal (Lophozia ascendens), erittÀin uhanalainen vanhojen metsien ja korpien laji, jonka tunnistaa vihreistÀ itujyvÀsistÀ ja jotenkin hyökkÀÀvÀn pystykasvuisesta habituksesta. Uhanalaisuuden syinÀ vÀhemmÀn yllÀttÀen metsÀtalous, lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen, ojitukset ja vesirakentaminen.
18. luukun sammal on ÀÀrimmÀisen uhanalainen piilosammal (Aneura mirabilis), maailman ainoa lehtivihreÀtön sammal. Se piilottelee lÀhteiköissÀ ja runsasravinteisilla soilla pintaturpeen alla ja elÀÀ puiden mykorritsasienten loisena.
Uhanalaisuuden syynÀ on arvatenkin vesirakentaminen, ojitukset, turpeenotto ja metsÀtalous.
19. luukun sammal on aarnisammal (Schistostega pennata), vaarantunut vanhojen metsien laji. Uhanalaisuuden syinÀ taas kerran metsien kÀyttö, vanhojen metsien vÀheneminen, ojitus ja pellonraivaus.
TÀssÀ lajissa on vaan jotain niin hienoa. Se on kehittynyt menestymÀÀn pysyvÀsti hÀmÀrissÀ kasvupaikoissa, tuulenkaatojen tyvipaakuissa ja luolien seinillÀ. YhteyttÀminen niin hÀmÀrÀssÀ ei onnistu muilta, koska valo ei riitÀ, mutta aarnisammalella on keinonsa siihen.
20. luukun sammal on kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianus), vaarantunut metsien kÀsittelyn, lahopuun vÀhenemisen ja ojitusten takia. Punaruskeat itujyvÀset kehittyy tÀllÀ pienten, alle sentin mittaisten pystyversojen pÀihin.
21. luukun sammal on haapariippusammal (Neckera pennata), vaarantunut vanhojen rehevien metsien laji. TÀtÀ löytyy varjoisista kuusivaltaisista metsistÀ, joissa on kostea pienilmasto ja jÀreÀÀ haapaa tai jalopuita, ja pohjoisessa kivipinnoiltakin. MeillÀ pÀin laji on kÀynyt erittÀin harvinaiseksi.
Uhanalaisuuden syitÀ on monta, aina pellonraivauksesta ja rakentamisesta metsÀtalouteen, vanhojen metsien katoon ja puulajisuhteiden muutokseen asti.
22. luukun sammal on lehtokinnassammal (Scapania nemorea), erittÀin uhanalainen varjoisien kosteiden metsÀkallioiden laji. Uhanalaisuuden syinÀ on metsÀtalous, vesirakentaminen ja rakentaminen maalla. Tosi harvalukuinen meillÀ pÀin, vaikka onkin etelÀinen laji Suomessa.
23. luukun sammal on harsosammal (Trichocolea tomentella), lÀhteikköjen ja tihkuisten korpien kaunis maksasammal. Laji on vaarantunut vesirakentamisen, ojitusten, metsÀtalouden ja rakentamisen takia.
TÀmÀn pitÀisi mun mielestÀ kuulua Kanta-HÀmeen maakunnallisiin vastuulajeihin. EtelÀ-HÀmeen harjunliepeiden ja Salpausselkien lÀhteiköt kuuluu tÀmÀn vahvimpiin esiintymisalueisiin.
J đłïžâđ no se yks Viitanen
Tuula, rock hippopotamus