J đłïžâđ no se yks Viitanen24. luukun sammal on tietenkin paras ja kaunein haaraliuskasammal (Riccardia multifida), joka on vaarantunut ojitusten ja vesirakentamisen vuoksi. TĂ€tĂ€ en kyllĂ€sty etsimÀÀn lĂ€hteiköistĂ€. En oikein osaa kuvatakaan sitĂ€ voitonriemua, kun löydĂ€n tĂ€n hĂ€viĂ€vĂ€n pienen ja piilottelevan sammalystĂ€vĂ€n jostain paikasta, missĂ€ sen olemassaolosta kellÀÀn ei ole ollut tietoa.
23. luukun sammal on harsosammal (Trichocolea tomentella), lÀhteikköjen ja tihkuisten korpien kaunis maksasammal. Laji on vaarantunut vesirakentamisen, ojitusten, metsÀtalouden ja rakentamisen takia.
TÀmÀn pitÀisi mun mielestÀ kuulua Kanta-HÀmeen maakunnallisiin vastuulajeihin. EtelÀ-HÀmeen harjunliepeiden ja Salpausselkien lÀhteiköt kuuluu tÀmÀn vahvimpiin esiintymisalueisiin.
22. luukun sammal on lehtokinnassammal (Scapania nemorea), erittÀin uhanalainen varjoisien kosteiden metsÀkallioiden laji. Uhanalaisuuden syinÀ on metsÀtalous, vesirakentaminen ja rakentaminen maalla. Tosi harvalukuinen meillÀ pÀin, vaikka onkin etelÀinen laji Suomessa.
21. luukun sammal on haapariippusammal (Neckera pennata), vaarantunut vanhojen rehevien metsien laji. TÀtÀ löytyy varjoisista kuusivaltaisista metsistÀ, joissa on kostea pienilmasto ja jÀreÀÀ haapaa tai jalopuita, ja pohjoisessa kivipinnoiltakin. MeillÀ pÀin laji on kÀynyt erittÀin harvinaiseksi.
Uhanalaisuuden syitÀ on monta, aina pellonraivauksesta ja rakentamisesta metsÀtalouteen, vanhojen metsien katoon ja puulajisuhteiden muutokseen asti.
20. luukun sammal on kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianus), vaarantunut metsien kÀsittelyn, lahopuun vÀhenemisen ja ojitusten takia. Punaruskeat itujyvÀset kehittyy tÀllÀ pienten, alle sentin mittaisten pystyversojen pÀihin.
19. luukun sammal on aarnisammal (Schistostega pennata), vaarantunut vanhojen metsien laji. Uhanalaisuuden syinÀ taas kerran metsien kÀyttö, vanhojen metsien vÀheneminen, ojitus ja pellonraivaus.
TÀssÀ lajissa on vaan jotain niin hienoa. Se on kehittynyt menestymÀÀn pysyvÀsti hÀmÀrissÀ kasvupaikoissa, tuulenkaatojen tyvipaakuissa ja luolien seinillÀ. YhteyttÀminen niin hÀmÀrÀssÀ ei onnistu muilta, koska valo ei riitÀ, mutta aarnisammalella on keinonsa siihen.
18. luukun sammal on ÀÀrimmÀisen uhanalainen piilosammal (Aneura mirabilis), maailman ainoa lehtivihreÀtön sammal. Se piilottelee lÀhteiköissÀ ja runsasravinteisilla soilla pintaturpeen alla ja elÀÀ puiden mykorritsasienten loisena.
Uhanalaisuuden syynÀ on arvatenkin vesirakentaminen, ojitukset, turpeenotto ja metsÀtalous.
17. luukun sammal on pikkulovisammal (Lophozia ascendens), erittÀin uhanalainen vanhojen metsien ja korpien laji, jonka tunnistaa vihreistÀ itujyvÀsistÀ ja jotenkin hyökkÀÀvÀn pystykasvuisesta habituksesta. Uhanalaisuuden syinÀ vÀhemmÀn yllÀttÀen metsÀtalous, lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen, ojitukset ja vesirakentaminen.
15. luukun sammal on silmÀllÀpidettÀvÀ isosahasammal (Bazzania trilobata), kallioiden ja vanhojen metsien laji, joka on kÀrsinyt metsÀtaloudesta ja rakentamisesta.
Laji on meillÀ pÀin tosi harvalukuinen. Oli hauska löytÀÀ se lÀhitienoilta korven pohjalta, joskin kasvupaikka oli tietenkin avohakkuuleimikossa.
13. luukun sammal on erittÀin uhanalainen lahokaviosammal (Buxbaumia viridis), jonka uhanalaisuuden syynÀ on metsÀtalouden lisÀksi rakentaminen ja pellonraivaus.
Kun laji opittiin tunnistamaan noiden itiöpesÀkkeidensÀ lisÀksi itujyvÀsryppÀistÀ, se huomattiin luultua yleisemmÀksi. TÀmÀn luokitus tulee seuraavassa arvioinnissa muuttumaan uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Laji on silti edelleen ihan kelvollinen lahopuujatkumon indikaattori.
