Nomuthei sehÀn on joulukuu. Ei riitÀ rahkeet nyt kummempiin sirkustemppuihin, mutta miten ois punaisen listan sammalet -joulukalenteri?
1. luukun sammal on erittÀin uhanalainen kalliokaulussammal (Syzygiella autumnalis), jonka uhanalaisuuden syy on metsÀtalous: lahopuun vÀheneminen, ojitukset ja metsien kÀsittely.
2. luukun sammal on jotenkin herkÀn kaunis sirohuurresammal (Cratoneuron filicinum), joka on koko maassa silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ myös alueellisesti uhanalainen. LÀhteikköjen sammalen uhanalaistuminen johtuu muun muassa vesirakentamisesta ja metsien kÀsittelystÀ.
3. luukun sammal on metsÀlovisammal (Lophozia guttulata), vaarantunut pieni lahopuun maksasammal. Uhanalaisuuden syinÀ tÀllÀkin metsÀtalous ja siihen liittyvÀ lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
4. luukun sammal on korpihohtosammal (Herzogiella turfacea), vaarantunut metsÀtalouden, ojitusten ja vesirakentamisen takia. TÀn löytÀÀ meillÀ pÀin tyypillisesti jo vÀhÀn lahojen tervaleppien tyveltÀ tai leppÀlahopuulta soiden laiteissa tai korpisissa puronvarsissa.
5. luukun sammal on kantokinnassammal (Scapania apiculata), tÀllÀ kertaa mikroskoopin lÀpi, koska otin kasvustosta paikan pÀÀllÀ niin surkeat kuvat. Verson kÀrjessÀ on kauniin punaruskeita itujyvÀsiÀ.
Laji on ÀÀrimmÀisen uhanalainen, syynÀ metsien kÀsittely ja lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
6. luukun ja itsenÀisyyspÀivÀn sammal on kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus), silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ alueellisesti uhanalainen. Se kuuluu Suomen Natura-lajeihin luontodirektiivissÀ eli se voi olla Natura-alueiden suojeluperusteena.
Keski-Lappi on globaalisti kiiltosirppisammalen tÀrkeimpiÀ esiintymisalueita, mutta on tÀtÀ meillÀ HÀmeessÀkin lÀhteisillÀ letoilla hiukan. Tulevaisuuden uhkiin kuuluu myös kaivannaistoiminta, muun muassa Viiankiaavalla.
7. luukun sammal on ryytisammal (Geocalyx graveolens), vaarantunut vanhojen metsien, rehevien korpien, lÀhteikköjen ja purojen asukki. On muuten nimensÀ mukainen, tuoksu jotenkin yrttimÀisen ruokaisa.
Uhanalaisuuden syinÀ, ei kovin yllÀttÀen, ojitukset ja metsien kÀsittely, vesirakentaminen ja lahopuun vÀheneminen.
8. luukun sammal on isonauhasammal (Aneura maxima), vaarantunut lÀhteikköjen ja rehevien korpien laji. Uhanalaisuuden syynÀ tÀllÀkin muun muassa metsien kÀyttö, ojitukset ja vesirakentaminen.
Kuvan esiintymÀ on dadakeskukselle varatun kiinteistön rajanaapuri, joka ei tule hyötymÀÀn massiivisesta maarakennuksesta ja kosteusolojen muutoksesta ihan vieressÀ.
9. luukun sammal on kirjorahkasammal (Sphagnum subnitens), rahkasammalista ehkÀ kaikkein vaativin kasvupaikastaan. Elelee letoilla, rehevimmillÀ nevoilla, luhtarannoilla ja lÀhteiköissÀ. Laji on silmÀllÀpidettÀvÀ koko maassa eli punaisella listalla tÀmÀkin, syinÀ ojitus, turpeenotto ja vesirakentaminen.
TÀÀ on hauska laji. Tyypilliset kasvustot tunnistaa jo sivusilmÀllÀ vilkaistessa jotenkin epÀmÀÀrÀisestÀ vÀristÀ ja voimakkaasta kiillosta.
10. luukun sammal on kantopaanusammal (Calypogeia suecica), erittÀin uhanalainen lahopuun laji, joka kasvaa vanhoissa metsissÀ ja korvissa. Uhanalaisuuden syinÀ arvatenkin metsien kÀyttö, lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen, ojitukset ja myös rakentaminen.
11. luukun sammal on itupyörösammal (Odontoschisma denudatum), erittÀin uhanalainen vanhojen korpien ja metsien laji. Uhanalaisuuden syynÀ on ojitusten lisÀksi lahopuun ja vanhojen metsien vÀheneminen.
Kuvassa on Kanta-HÀmeen ainoa Evon ulkopuolelta tunnettu esiintymÀ. Löysin muuten ihan ite.
12. luukun sammal on rakkosammal (Nowellia curvifolia), valtakunnallisesti silmÀllÀpidettÀvÀ ja meillÀ alueellisesti uhanalainen vanhojen metsien ja korpien laji. KÀrsinyt ojituksista ja vanhojen metsien ja lahopuun vÀhenemisestÀ.
Toisin kuin suurin osa vaateliaista lahopuun sammalista, rakkosammal voi menestyÀ vÀhÀn avarammassakin kasvupaikassa. Lehtien rakenteen ansiosta se kestÀÀ hiukan kuivempia kasvupaikkoja kuin tyypilliset vanhan metsÀn lahopuulajit.
J đłïžâđ no se yks Viitanen
Rauli HĂ€yrynen çŒ
Ttso