Nomuthei sehän on joulukuu. Ei riitä rahkeet nyt kummempiin sirkustemppuihin, mutta miten ois punaisen listan sammalet -joulukalenteri?
1. luukun sammal on erittäin uhanalainen kalliokaulussammal (Syzygiella autumnalis), jonka uhanalaisuuden syy on metsätalous: lahopuun väheneminen, ojitukset ja metsien käsittely.
2. luukun sammal on jotenkin herkän kaunis sirohuurresammal (Cratoneuron filicinum), joka on koko maassa silmälläpidettävä ja meillä myÜs alueellisesti uhanalainen. LähteikkÜjen sammalen uhanalaistuminen johtuu muun muassa vesirakentamisesta ja metsien käsittelystä.
3. luukun sammal on metsälovisammal (Lophozia guttulata), vaarantunut pieni lahopuun maksasammal. Uhanalaisuuden syinä tälläkin metsätalous ja siihen liittyvä lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen.
4. luukun sammal on korpihohtosammal (Herzogiella turfacea), vaarantunut metsätalouden, ojitusten ja vesirakentamisen takia. Tän lÜytää meillä päin tyypillisesti jo vähän lahojen tervaleppien tyveltä tai leppälahopuulta soiden laiteissa tai korpisissa puronvarsissa.
5. luukun sammal on kantokinnassammal (Scapania apiculata), tällä kertaa mikroskoopin läpi, koska otin kasvustosta paikan päällä niin surkeat kuvat. Verson kärjessä on kauniin punaruskeita itujyväsiä.
Laji on äärimmäisen uhanalainen, syynä metsien käsittely ja lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen.
6. luukun ja itsenäisyyspäivän sammal on kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus), silmälläpidettävä ja meillä alueellisesti uhanalainen. Se kuuluu Suomen Natura-lajeihin luontodirektiivissä eli se voi olla Natura-alueiden suojeluperusteena.
Keski-Lappi on globaalisti kiiltosirppisammalen tärkeimpiä esiintymisalueita, mutta on tätä meillä Hämeessäkin lähteisillä letoilla hiukan. Tulevaisuuden uhkiin kuuluu myÜs kaivannaistoiminta, muun muassa Viiankiaavalla.
7. luukun sammal on ryytisammal (Geocalyx graveolens), vaarantunut vanhojen metsien, rehevien korpien, lähteikkÜjen ja purojen asukki. On muuten nimensä mukainen, tuoksu jotenkin yrttimäisen ruokaisa.
Uhanalaisuuden syinä, ei kovin yllättäen, ojitukset ja metsien käsittely, vesirakentaminen ja lahopuun väheneminen.
8. luukun sammal on isonauhasammal (Aneura maxima), vaarantunut lähteikkÜjen ja rehevien korpien laji. Uhanalaisuuden syynä tälläkin muun muassa metsien käyttÜ, ojitukset ja vesirakentaminen.
Kuvan esiintymä on dadakeskukselle varatun kiinteistÜn rajanaapuri, joka ei tule hyÜtymään massiivisesta maarakennuksesta ja kosteusolojen muutoksesta ihan vieressä.
Isonauhasammal kuuluu taksonomialtaan âitâs complicatedâ -lajeihin, koska Euroopassa se oli todettu DNA:n perusteella muistaakseni ainakin kahdeksi lajiksi. Sukulaislaji lettonauhasammal on vielä sekavampaa hommaa, kun viimeksi tarkistaessani se oli tosiasiassa kahdeksan lajia.
J đłď¸âđ no se yks Viitanen