Mitä ajattelin tänään: enemmän tai vähemmän tautologiset paikannimet

Kivikallio (ei ole kivetöntä kalliota)
Vesijärvi (järvissä tuppaa olemaan vettä)
Suokorpi (korpi on suo)
Metsäkangas (kankailla kasvaa metsää)
Suoneva (ks. korpi)
Hiekkaharju (harjuissa lähtökohtaisesti on hiekkaa)

#paikkatieto #paikannimet

@kaarne Sana sanasta -kirjassa (https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/sana-sanasta-suomen-kielen-jaljilla/) oli selitys näille Vesijärville. Taustalla olisi kahta vesialuetta yhdis­tävää välijokea tarkoittava sana viksi tai veksi; esimerkiksi Kangasalla Vesijärveä ja Längelmävettä yhdistää Vääksynjoki ja Lahden seudulla Vesijärven ja Päijänteen välissä menee Vääksyn kanava.

Näissä tapauksissa Vesijärven nimi on aikaisemmin voinut olla Veksijärvi, mutta kun veksi-sanan merkitys on unohtunut, siitä on muotoutunut Vesijärvi (kuten jääkallokelistä on tullut pääkallokeli, kun jääkallon merkitys on hävinnyt). Ei tämä kaikkia Vesijärviä selitä, mutta ainakin nämä kaksi tapausta.

(Paraisille mennessä ihastelin Hessundinsalmen siltaa. Mitäs se "sund" olikaan suomeksi?)

Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä (Ville Eloranta ja Lotta Jalava) | Kirjavinkit

Arvosteltavana Ville Elorannan ja Lotta Jalavan Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä, joka avaa suomen kielen etymologiaa todella runsaskätisesti.

Kirjavinkit
@msaari Kotuksen ja Karttakeskuksen Suomalainen paikannimikirja sanoo Vesijärvestä muuten näin – kohta ”oli puhdasvetinen järvi” on aika sydäntäsärkevä, koska Vesijärvi oli sittemmin myös Suomen saastunein järvi.