Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 10/

Selvärajaiset allikkolähteet on joskus lähdetyypeistä melkein _vähiten_ kiinnostavia, vaikka useimpien mielikuva lähteestä on kai tämä. Mulle jännimmät jutut saattaa löytyä niiden reunoilta lahopuulta eikä itse lähdealtaasta, jos laajat hetteiköt ja tihkupinnat puuttuu. Mutta onhan nää syvät laajemmat luonnontilaiset allikkolähteet lähteisessä Hämeessäkin sen verran harvinaisia, että tulee käytyä silloin tällöin katsomassa.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 11/

Tommottinen kirkasvetinen noro löytyi tihkupintojen ympäröimänä moreenirinteestä, joka kaikkien kartta-aineistojen mukaan on kuivaa kivennäismaata. Kuva dadakeskuksen hankealueen itäreunan vierestä vapun tienoilta.

#pienvedet #dada

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 12/

Tämmönen kiva lähde löytyi eilen eksoottisen Uudenmaan puolelta. Rinteeseen purkautuva vesi virtasi alapuolella olleeseen lähteiseen korpeen, jota valitettavasti oli ojitettu. Tänään huomasin, että kirjaimellisesti viereen suunnitellaan Hikiä–Inkoo-voimalinjaa. Niinpä tietysti.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 13/

Tämmönenkin kiva mämmi, josta ei päässyt järkevästi yli jalkaisin. Piti kiertää kivennäismaan puolelta. Tähän aikaan vuodesta rehevien lähteikköjen tihkupinnoista näkee vielä näinkin paljon, kun ruohoisuus ei ole ihan räjähtänyt käsiin.

#pienvedet #helokreenit

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 14/

Viimeinen muisto tien alle jääneestä lähteestä. Jäljellä oleva heikko pohjavesivaikutus paljastuu rimmen reunassa mm. hetesirppisammalen ja heterahkasammalen kasvustoista. Myös villapääluikka viihtyy keskiravinteisilla, usein pohjavesivaikutteisilla soilla. Muuten ympäröivä rantasuo on karu.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 15/

Purolitukka on kasvi, joka lähdeympäristöistä kiinnostuneen on syytä tuntea. Kukissa on sinipunaiset heteiden ponnet, toisin kuin samannäköisellä luhtalitukalla. Kukinta on niin lyhyt, että purolitukka pitää osata tunnistaa pelkistä lehdistäkin.

Jos purolitukkaa löytyy ojasta, jonnekin yläpuolelle tai ojan pohjaan yleensä purkautuu pohjavettä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 16/

Suomalaiset paikkatietoaineistot on hyviä, mitä nyt vähän puutteellisia. Lähteitä ja lähteikköjä puuttuu maastokartasta todennäköisesti ainakin kymmeniä tuhansia. Tää tuli vastaan viime viikolla kohdassa, jossa kartan mukaan on vain pieni soistuma. Vettä nousi maan sisältä aika syvistä rei’istä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 17/

Järviruoko ei ole metsäkasvi joten kun siihen törmää puuston keskellä kaukana vesistöistä, epäilen yleensä ekana lähteikköä. Toinen vaihtoehto olisi hyvin rehevä puustoinen suo: lettoräme tai -korpi.

Tänään tuli vastaan mystinen järviruoko. Tiuhaan ojitettu suo on kuivattu turvekankaaksi, eikä tästä paikasta pysty enää sanomaan, onko suolle aikoinaan purkautunut myös lähdevesiä. Ojitus tosiaan tuhoaa tehokkaasti myös lähteisiä soita.

#suot #pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 18/

No, onhan lähteiköissä paljon muutakin ihmisvaikutusta kuin ojat ja motonjäljet. Kuten vanha pullo, joka löytyi ison lähteikön reunasta. Alueella on jokunen vanha mutahauta (reheviä tihkupintoja taidettu kaivaa kivennäismaiden pelloille maanparannusaineeksi). Ehkä niiden kaivajalta jäänyt.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 19/

Näin Suomessa toimitaan lähteisissä korvissa. Ojat on alle 20 metrin päässä kirkasvetisestä lähteiköstä. Ehkä noikin vedet ja turpeet ois kannattanut jättää sorkkimatta.

#pienvedet #vesiensuojelu

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 20/

Ojien ja avohakkuun kuivattava vaikutus teki tästä lähteikön reunasta heinittynyttä ja kuusettuvaa metsätalousmaata. Viimeisiä mätässaran mättäitä sinnittelee vielä kuusten keskellä. Parin mättään tyveltä löytyi uhanalainen harsosammal, joka kasvaa vain lähteiköissä.

Yritimme tarjota omistajalle rahaa, jos yhtiö möisi heikentyneen lähteikön ja voitaisiin ennallistaa ja suojella paikka, kun se vielä onnistuisi. Ei kelvannut.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 21/

Tässä toinen ojituksen ja hakkuuaukon heikentämä lähde. Arvokkain lähdelajisto oli evakossa viereisen korven puolella, ja karttaan merkitty allikkolähde oli selvästi kärsinyt kuivatuksesta. Niin oli kyllä korpikin. Ennallistamispotentiaalia olisi, eikä tarvittavat toimet olisi kovin suuria vaan jopa ilman konetyötä rakennetut pienet padot ehkä riittäisi.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 22/

Isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica) ei ole tiukasti lähdelaji, mutta joissain lähteissä se voi täyttää melkein koko lähteen tai peittää tihkupintoja ihan mattona. Tää on lähdepurosta korven keskeltä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 23/

Vesi purkautuu maasta pitkän harjujakson liepeessä. Allikkolähteiden ja tihkupintojen muodostama iso lähteikkö, jossa paksuja harsosammalmättäitä ja -patjoja.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 24/

Yksi mun suosikkilähteiköistä – järviruo’on ja mätässaran alla laajoja tihkupintoja, lähdenoroja siellä sun täällä, pohjatonta mämmiä, uhanalaisia sammalia. Voiko parempaa olla.

#pienvedet #helokreenit

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 25/

Kun keskellä ”metsää” tulee vastaan järviruokoa ja katajaa yhdessä, se ei ole metsä vaan suo, ts. letto tai lähteikkö. Tätäkin oli yritetty sitkeästi kuivattaa ojittamalla ruovikon ympäriltä kaikilta puolilta ja viimeisimpien hakkuiden jälkeen vielä ojitusmätästetty. Lähdevesiä purkautui tihkupinnoille ja noroihin silti sen verran reippaasti, että lähdelajeja tuolla kasvoi vieläkin.

Sietäis ennallistaa.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 26/

Kyllä ne heikentyneet ja pilatut vaan kannattais ainakin yrittää ennallistaa. Nääkin kirkkaat vedet virtaa vuosituhannen vaihteessa ennallistetusta laajasta lähteiköstä, joka on nykyisin tolkuttoman hieno.

#pienvedet #ennallistaminen

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 27/

Hetehiirensammal (Ptychostomum weigelii), etelässä harvinainen ja mielestäni aika vaatelias lähteikköjen lehtisammal. Puuttuu suuresta osasta näkemiäni Hämeen lähteikköjä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 28/

Tommonenkin vedenalainen lähde. Aika rautapitoisia on vedet; itse vesi on kirkasta mutta näyttää ruosteenruskealta, koska kaikkea peittää rautasakka.

Ei olekaan tullut vielä tänä vuonna käytyä, kun en millään ole edellisvuosina löytänyt kohteesta paria lajia, jotka tiettävästi siellä esiintyy. Puusilmä palannee asiaan kesäkuussa.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 29/

Purolitukka (Cardamine amara) kirkasvetisen lähdenoron reunassa tänään, tosiaan pohjavesivaikutteisten paikkojen kasvi. Harvassa on lähteiköt, joista ei löydy ainakin paria purolitukan lehteä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 30/

Kaikkia lähteitä ei tosiaan kartalta löydy, eikä kaikkia ole helppo löytää kaikkina vuodenaikoina maastostakaan. Aiemmin keväällä löytyi pieni lähdenoro rantaruovikosta. Kirkas vesi purkautui kivennäismaan ja ruovikon rajassa maan sisältä, ja kun ruovikko ja saraikko kasvukauden mittaan peittää rannassa kaiken, lähdenoroa ei sieltä kovin helposti enää löydä. Reunoilla lähteikköjen perussammalia, mm. otaluhtasammal ja lettohiirensammal.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä
31/

Ei ole kartalla tätäkään kaunista mämmiä. Iso okralähde puskee saostunutta rautaa puronvarressa, minne harju purkaa suodattamiaan vesiä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 32/

Kumpumoreenin kyljestä vetensä saava noro vähän heikentyi, kun ensin metsäyhtiö teki avohakkuun rinteen tihkuisiin osiin asti ja seurauksena kostean reunan kaikki kuuset kaatui noron yläosan päälle.

Valtavia runkoja ja tyvipaakkuja on tässä tilataideteoksessa niin sikin sokin, että rydön läpi ei pääse ja veden kaikkia alkulähteitä on vaikea selvittää. Rinne on kertakaikkisen myllätty. Toivottavasti lahopuut saa edes jäädä tuonne.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 33/

Tämä tuli vastaan lähteiseen korpeen kaivetussa ojassa. Ojan reunaan on kaivuun takia puhjennut pohjaveden purkautumispaikka, jota tuskin on ollut siinä ennen ojitusta. Sen yläpuolinen tihkupinta harsosammalineen oli selvästi ojituksen kuivattama ja heikentynyt. Tihkupinnasta ja ojanpohjan lähteensilmästä valuvat kirkkaat vedet erotti helposti mustista ojavesistä.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 34/

Lähteisiin on upotettu kaivonrenkaita Suomessa suht yleisesti. Kai se vesi on muka jotenkin parempaa betonirenkaiden sisäpuolella…

Näistä ei aina ole lähteelle massiivista haittaa, mutta yhtä lailla renkaat voi vaikuttaa pohjaveden purkautumiseen tai virtaukseen lähteikössä haitallisesti. Suurin ongelma voi olla sammalten ”siivous” lähteestä, kun pois perattu hetteikkö ei ole mikään monimuotoisuuden runsaudensarvi.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 35/

Taas tuli yllärinä vastaan rantanevalla iso rautasakkaesiintymä ja paljon öljyvettä. Kun alueella II Salpausselkä risteää rinnakkaisten pitkittäisharjujen kanssa, sen nyt arvaa, että pohjavettä voi purkautua melkein missä vain korven pohjaan, puronuomaan tai rantasoille. Yllätti silti. Kartat ei tietenkään näistä mämmeistä kerro eikä pienialaiset mämmilät näy ilmakuvissakaan.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 36/

Kirkkaita on vedet, ainut vaan että vesi on väärässä paikassa. Tihkupintalähteikköön asti kaivettu oja kuljettaa kirkkaat vedet pois niin tehokkaasti, että tihkupinnoista on hyvää vauhtia tulossa ruohoturvekangasta.

Mikään Suomessa ei estä tekemästä näin.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 37/

Luonnontilainen lähdenoro, jossa vesi ei ole syvää, mutta mämmi kirkkaana virtaavan veden alla on. Keppi upposi mämmiin metrin – tää on niitä paikkoja, joissa yksi harha-askel voi tuottaa aika jänniäkin yllätyksiä.

Noro on sinänsä luonnontilainen, mutta lähdettä sen alkupäässä on heikennetty sinnikkäillä ojituksilla, koska miksipä ei; maan tapa.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 38/

Luonnontilainen purolähde ja lähdepuro näyttää esim. tältä.

Purolähde = reokreeni = pohjavesi purkautuu maasta suoraan uomaan ja sen reunoihin. Lähdepuro taas ei ole mikään lähdetyyppi mutta kuvaa musta ihan hyvin sellaista pohjavesivaikutteista puroa, joka virtaa lähteiköstä alaspäin ilman että uomaan purkautuu pohjavettä laajalti. Tässä purossa siis sekä purolähde- että lähdepuro-osuuksia.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 39/

Eipä noi ruohoiset lähteiköt kovin ihmeellisiltä näytä nyt kesällä. Heinät ja ruohot nousee rehevien tihkupintojen ympärillä niin korkeiksi, ettei vierestä edes erota siellä alla olevaa lähteikköä. Kun nää puuttuu usein kartasta eikä erotu välttämättä maastossakaan ennen kuin tihkupintaan uppoaa, onko se nyt sitten ihme, että näitä sössitään hakkuissa yleisesti. Pikku asennemuutos ja varovaisuusperiaate ois ihan paikallaan.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 40/

Lisää vaikeasti erottuvia lähde-elinympäristöjä: tiheän ruovikon reunustama pieni joenuoma, johon purkautuu pohjavettä suoraan viereisestä harjusta. Lähteiset kohdat erottaa vaateliaista lettosammalista, jotka pitää ensin löytää ruovikon keskeltä ja sitten vielä tunnistaakin. Koko uoma ei ole lähteinen, vaan pohjavedestä riippuvaisia lajeja on vain tietyissä kohdissa.

Ruovikkojen ruoppaus ei näissä paikoissa ole hyväksi.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 41/

Ison allikkolähteen antoisuus näkyy vuolaasti virtaavassa laskupurossa, virtaamaksi arvioitu kolme kuutiota minuutissa. Tosta vesi lähtee Vanajan reittiä alaspäin Kernaalanjärveen ja edelleen Vanajaveden läpi Pyhäjärveen. Pirkanmaalaiset voi käydä moikkaamassa näitä vesiä vaikka Nokianvirran äärellä.

Harjujen suodattama lähdevesi lähtee isosta osasta Etelä-Hämettä pohjoisen suuntaan, koska I Salpausselkä toimii vedenjakajana.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 42/

Vesi purkautuu maasta lähteiköissä, ja joskus se myös menee maahan. Tässä on tihkupinnan reunassa reikä, josta vesi virtaa maan sisään piilopuroon. Toisessa kohtaa samassa lähteikössä virtaava vesi näkyy ja kuuluu syvistä rei’istä maassa, ennen kuin piilopuro purkautuu vähän matkan päässä taas maan pintaan.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 43/

Tähän hakkuuaukkoon kaivettiin tihkupintalähteikköön ulottuva oja kesällä 2017. Myös hakkuu ulottui tihkupintojen puolelle. Viereisessä kuvassa on uhanalaisten lähde- ja korpilajien havaintopisteitä kuluvalta keväältä.

Maanomistaja ja toteuttaja on metsäyhtiö, joka puhuu mielellään luontotavoitteistaan mediassa. Suhtaudun puheisiin viherpesuna niin kauan kuin täntapaiset paikat on ennallistamatta.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 44/

Pieni, kaunis ja uhanalainen haaraliuskasammal (Riccardia multifida), jonka ensisijainen elinympäristö on lähteiköt. En ole sitä muualta kyllä löytänytkään.

Riksussa lähteikköön kaavailtu dadakeskus syö mua ihan erityisellä tavalla siksi, että se paikka tursuaa haaraliuskasammalta. Kaikista Suomen lajeista tää on yksi suosikeistani. Kanta-Hämeen julkisesti ilmoitetuista havainnoista puolet on omiani (lue: mulla on aika pienet kuviot).

#pienvedet #lajihommat

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 45/

Voishan meidän vedet tältäkin näyttää, mutta ei ne näytä, kun ei päättäjillä ole tahtoa ja lobbarit lobbaa. Hyvä jos edes lähteiköissä ne pysyy enää näin kirkkaina, kun ympäröiviltä hakkuilta valuu ryönät pintaa pitkin arvokkaimpiin pienvesiin.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 46/

Juhannus lähteikössä ei näytä miltään juhannustaikojen areenalta, mutta ei se mitään. Noissa pöheliköissä on taikaa aina. (Kuva viime juhannukselta.)

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 47/

Purolitukka kasvaa lähdeallikossa ja etelänrahkasammal sen reunoilla suojelemattomassa lähteikössä. Viereinen korpi kuuluu soidensuojeluohjelmaan, lähteikkö ei.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 48/

Siinois vähän lahopuuta. Kuten reunoilta näkyy, iso allikkolähde on sula lumisenakin aikana.

#pienvedet

Ituhippi jankuttaa lähteiköistä 49/

Eihän nää paljon miltään välttämättä näytä. Kosteuden takia kitukasvuista puustoa eikä mitään isoja näyttäviä lähdeallikkoja, mutta niin vaan tässäkin suojelemattomassa paikassa on sata metriä pitkä lähdekorpi täynnä vain lähteiköissä esiintyviä tai uhanalaisia lajeja.

Jäi suojelematta, kun Grahn-Laasonen sössi soidensuojelun täydennysehdotuksen.

#pienvedet