Miltä suovedet näyttää suossa ja miltä suovedet näyttää purossa 800 metriä alempana.
Ei tässä hommassa ole mitään järkeä. Humus valutetaan suo-ojista virtavesiin ja virtavesistä järviin. Valuma-alueen yläreunan suolla vedet näyttää vielä siltä kuin pitääkin: hiukan kellertää, mutta vesi on kirkasta. Ojavedet keräävässä purossa on humusta niin, että näkösyvyyttä ei paljon ole. Purokivet häviää näkyvistä melkein heti pinnan alla.
RE: https://mastodon.world/@ryanhodnett/116224734298556854
Suonihuopasammal, hyvin yleinen soiden laji. Indifferentti eli voi kasvaa yhtä lailla karuilla kuin rehevilläkin soilla.
Nieluttaako?
"Upottavammat suot ovat panssarinieluja, ja jos säilytetään järeäpuustoisia vanhoja metsiä, ne ovat panssariesteitä. Maapuu toimii esteenä, ja erirakenteinen metsä estää vihollista tarkkailemasta."
Olihan siellä taas semmottista. Lajeja ei lumen alta paljon tarttenut hakea, mutta tupsuluppo tuli sopivasti silmänkorkeudella vastaan kelopuun kyljessä keskellä rämettä.
”Meillä on luonnossa jo valtavan hyvät ja tehokkaat vesiensuojelualueet olemassa. Niitä kutsutaan soiksi.”
Pyörää, tai siis suota, ollaan keksimässä uudelleen, mutta hyvä näin. Joissain tilanteissa ois kyllä hyvä saada myös suo-ojat tukkoon, joko ojitetun alan monimuotoisuuden takia tai siksi, että liian syvät ja leveät ojat laskee vedenpinnan tasoa maassa liikaa.
Maailman kosteikkopäivän kirjavinkit:
* Maria Turtschaninoffin Suomaa (suom. Sirkka-Liisa Sjöblom)
* Mika Honkalinnan Suo siellä
* Jukka Laineen ym. Suotyypit ja turvekankaat
* Seppo Eurolan ym. Sata suotyyppiä
* Seppo Eurolan ym. Suokasvillisuusopas
* Päivi Mattilan ja Teemu Saloriutan Retki suolle
Listaa saa vapaasti jatkaa!
Niin että kulkeeko ojavesissä humusta? Arvataas!
Tähän korven tasanteelle laskee oja, joka on kaikesta päätellen kaivettu aikoinaan norosta, oikaistu ja syvennetty. Oja ei ole edes pitkä, mutta kyllä se nappaa yläpuolisista turvemaan metsistä ihan kiitettävästi humusta.
J 🏳️🌈 no se yks Viitanen
Juha Haataja
