Matti Järvinen5d ago

Verohelpotukset rikkaille eivät kasvata taloutta eivätkä hyödytä kuin rikkaita. Tutkimuksen pohjana 50 vuotta dataa 18 OECD maasta.

Nyt näitä verohelpotuksia halutaan Suomen rikkaille siitä huolimatta.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011182420.html

https://eprints.lse.ac.uk/107919/1/Hope_economic_consequences_of_major_tax_cuts_published.pdf

#Suomi #Vero

Suomen ”rikkaat” osallistuvat jo maailman eniten

Lopulta talouskasvu on kuitenkin se, joka tuo hyvinvointia sekä huonotuloisille että rikkaille. Vaikka se vaatisi näiden rikkaiden verohelpotuksia ensi alkuun.

Helsingin Sanomat
Show threadPäivi Järviö5d ago
@nemeciii
Suomi on innovaatioiden hautausmaa. Täällä tehdään jatkuvasti miljardiluokan innovaatioita mm. IT:n ja syöpätutkimuksen alalla, mutta ne eivät saa riittävää rahoitusta. Joku suomalainen sijoittaja pistää niihin vähän rahaa ja myy ne sitten maailmalle mukavalla voitolla mutta suhteessa innovaatioiden potentiaaliin halvalla. Suomalaiset kehittäjät, usein yhteiskunnan rahoittamina, jäävät nuolemaan näppejään. Ja kaikki se tuotanto, joka noista innovaatioista olisi voitu saada, lähtee muualle, usein Jenkkeihin.
Voisiko jo vähitellen alkaa puhua vähemmän leikkauksista ja verotuksesta ja enemmän siitä, miten tänne oikeasti saataisiin jotakin oikeasti tuottavaa.
Ainoa syy on, että ei uskalleta. ”Ei se kuitenkaan toimi.”
Suomessa tehdään ihan käsittämättömän hienoja (yliopistoissa, yhteiskunnan rahoittamia) innovaatioita, mutta tällä menetelmällä ne heitetään kaikki roskiin.
Show threadJanne Pekkala

@paija @nemeciii omalla kokemuksella voin sanoa, että suurin ongelma on kyllä suomalainen yritysrahoitus, joka muualla maailmassa toimii innovaatioiden riskirahoituksena, mutta suomalainen rahoittaja (business finland) vaatii voitollista toimintaa. Eli riskirahoitusta ei saa, jos ei pysty itse rahoittamaan riskinottoaan. Tämä tietysti syö koko rahoituksen idean, jonka myötä tuo rahoitus valuu 90% isoille yrityksille silta/osinkorahaksi sekä niiden kautta oppilaitoksille joko niiden kanssa tehtäviin kehityshankkeisiin tai/ja ostorahoitukseen. Tuosta 10% potista tuotekehitysrahaksi sitten taistelee kaikki startupit ja pk-yritykset, jotka tarvii sen tuotekehityksensä tueksi.

Olen ollut mukana useammassa eu-hankkeessa, joissa bf:n päätösten viivästymisen myötä lupaava suomalainen startup on ajautunut konkurssiin. Sen sijaan, että päässyt eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lisäksi, kun suomalainen hankerahoitus varmistuu vasta puolessa välissä hanketta (samaisesta vitkuttelusta johtuen) niin voi arvata, kuinka hyvin täältä vielä ehtii muiden konsernimaiden tekemiseen mukaan.

Apr 22 at 6:35pmWeb
Show threadPiia Bartos4d ago

@jannepekkala @paija @nemeciii

Sama toistuu yliopistopuolella. Saadaksesi Suomen Akatemialta rahaa, täytyy alustavia tuloksia olla niin paljon, ettei projekti voi käytännössä epäonnistua ja se on jo puoliksi tehty. Mitään high risk/high gain -rahoitusta ei ole koskaan haettavana ja liian riskihakemuksia ei rahoiteta. Kollegani sai myös kommentin, että hakemus oli liian kunnianhimoinen, vaikka se oli ihan hyvin toteutettavissa, eikä mikään parannamme kaikki syövät...

Show threadbestest4d ago

@piiabartos @jannepekkala @paija @nemeciii Samanlaisia kokemuksia.

1. Aikoinaan testattiin kepillä jäätä tekesin rahoituksen kanssa. Rahaa ei voida saada, koska ei oltu iso firma. Lainan takausta voi kokeilla hakea. Hakemus hylätty, koska haittaa kilpailua. Kilpailu oli siis iso firma, jolle oli vuosia maksettu paljon rahaa peukaloiden pyörittelystä asian tiimoilta.
2. Investoreita. Pitäisi olla rahaa, valmis, toimiva, kannattava toiminta ja asiakkaita. Investorin hyöty jäi vähän epäselväksi.