Olisikos nyt vihdoin se aika, että saisin luettua läpi Don Rosan kootut! En ole tehnyt sitä vielä koskaan, koska jumitun aina siihen, että alkuvaiheen tarinat ovat täynnä seikkailua ja kohellusta mutta vähemmän täynnä tunnepitoisia hahmohetkiä.

Mutta jospa nyt saisin seurattua @marumuju’n vinkkaaman Rosa Remarks -podcastin myötä pitemmälle ja pääsisin niihin parempiin juttuihin Rosan tuotannossa. #Sarjakuvat #Lukeminen

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/rosa-remarks-a-don-rosa-podcast/id1664868578?l=fi

https://open.spotify.com/show/64VvDv8xTqecSdAVvCQjyf

‎Rosa Remarks: a Don Rosa Podcast Apple Podcasts ‑palvelussa

‎Taide · 2023

Apple Podcasts

Alusta on tietysti aloitettava, eli Auringon poika (Son of the Sun).

Ei ihme että tarina erottui ja iski heti ilmestyessään, koska se on tosi taitavasti rakennettu. Voitokkaat ja tappiolliset hetket vuorottelevat sulavasti koko tarinan läpi pitäen yllä seikkailullisen jännitteen, samoin pohjustavat hetket ja niiden päälle rakentuvat palkitsevat payoff-hetket.

Harmillisesti Roopella on muutama vähän tumpelo höynähdyshetki. Enkä voi sietää sudenpentuja tai käsikirjaa.
#Sarjakuvat #DonRosanKootut

#DonRosanKootut-seikkailu jatkuu kahdella kymmensivuisella pikkutarinalla, Liikenerot (Nobody’s Business) ja Jos metsään haluat mennä nyt… (Mythological Menagerie). Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän nämä Aku hönöilee ja kiukuttelee -konseptit innostavat. Ankeaa lukea tarinoita, jotka eivät sisällä juurikaan empatiaa tai hahmoja monisävyistäviä hetkiä, vaan painottavat tyrimistä ja kiusaamista. Nämä eivät myöskään ole konsepteiltaan kovin kiinnostavia tai hauskoja tarinoita.
#Sarjakuvat

Seuraavana Rosa-putkessa vuorossa kymmensivuinen Monikäyttöauto (Recalled Wreck, 1987). Tällaiset Ankka-tarinat, joissa Aku ei ole vain ilkeilevä töppäilijähösääjä, vaan oikeasti osaa asioita ja on pätevä jossain, ovat selvästi lähempänä omia mieltymyksiäni.

Keskittyminen Akun 313-autoon ja erityisesti sen merkitykseen Akulle on myös hauskan omalaatuinen fokus Ankka-tarinoiden joukossa. Vaikka sävy on kevyt, tämä merkitysten rakentaminen antaa tarinalle sielua.

#DonRosanKootut #Sarjakuvat

@AranaRain Simpsonit -piirrossarja on kokenut saman kehityskaaren. Alussa Homer oli välittävä perheenisä, jolla kaikki ei vaan mennyt suunnitelmien mukaan.

Nykyjaksot ovat varmaankin AI generoituja sekä kässärin että animaation osalta.

@havukainen En kyllä sanoisi, että Don Rosan Ankka-sarjakuvissa olisi ollut sillä tavalla vastaavaa kehitys kuin Simpsoneissa, että olisivat menneet sieluttomammiksi. Päinvastoin tuntumani on, että Rosa saa töihinsä enemmän tunnesyvyyttä kehittyessään tekijänä, siinä missä näissä varhaisissa töissä se puoli jää usein syrjemmäs. Vai ymmärsinkö ajatuksesi väärin?

(En tosin ole koskaan ennen lukenut Rosan töitä tekojärjestyksessä, joten kokemukseni perustuu toistaiseksi aika pitkälti mutuun.)

@AranaRain En ollenkaan, siis lainkaan, puhunut Don Rosan Aku Ankka - tarinoista. Ne kaikki ovat klassikoita. Taideteoksia. Puhuin Aku Ankasta yleisellä tasolla.

@havukainen Aivan, kiitos selvennyksestä, nyt ymmärrän!

Rehellisyyden nimissä en ole seurannut Ankka-sarjiksia pitkään aikaan, enkä osaa sanoa laadusta tai nykytekijöistä kauheasti mitään, mutta samantyyppistä olen kuullut muualtakin tason laskemisesta.

Rosa toki on aina erottunut Ankka-tekijänä juuri sillä, miten isosti hahmojen tunne-elämä on mukana. Siihen nähden, miten suosittu hän on, on jännä juttu, ettei toistaiseksi kukaan esim eurooppalainen tekijä tunnu nousseen hänen seuraajakseen.