1/6
Mitä useammin kuuntelen Mika Aaltolan kampanja-avausta, sitä vähemmän pidän kuulemastani (22:31) :
"Svinhufvud oli myös tinkimätön tasavallan ja laillisuuden puolustaja kaikenlaista väkivaltaista radikalisoitumista vastaan."

https://areena.yle.fi/1-66468201

Miksi sitten sosialidemokraatit ja suuri osa maltillisista porvareista pitivät Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa 1931 myös Lapuan liikkeen voittona?

#presidentinvaalit #politiikka #historia #Svinhufvud #MikaAaltola

Mika Aaltola kertoo, lähteekö mukaan presidenttikisaan | Yle Uutiset suora

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoittaa tänä iltana, aikooko hän tavoitella presidenttiehdokkuutta. Aaltola ilmoitti asiasta eilen viestipalvelu X:ssä (aiemmin Twitter). Tänään järjestetään Luumäellä turvallisuuspolitiikkaan keskittynyt Kotkaniemi-foorumi. Aaltola on siellä yhtenä puhujana. Hän kertoo ratkaisustaan seminaarin jälkeen klo 18.00. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Yle Areena

2/6
Svinhufvud oli esimerkiksi pitänyt puheen Isänmaallisen vaaliliiton vaalijuhlassa Helsingissä syysk. 28 p:nä 1930: "Lapuan liikkeen tarkoitusperät ovat oikeat ja välttämättömät".
J.R. Danielson-Kalmari muuten komppasi häntä samassa tilaisuudessa omassa puheessaan: "Lapuan liike ja Svinhufvudin hallitus on Suomen ankkuri",

#presidentinvaalit #politiikka #historia #Svinhufvud #LapuanLiike #äärioikeisto

3/6
Sanomalehti Karjalainen 21.2.1931 (sivu 1)

"Rauha vakiutukoon.
Kun P.E.Svinhufvud kävi Kallion hallituksen pyynnöstä Pohjanmaalla tutustumassa isänmaallisen kansanliikkeen synnyttämään tilanteeseen Svinhufvud huomasi silloin, että kansanliikkeellä on epäitsekkäät ja oikeasuuntaiset isänmaalliset tarkoitusperät. Hän hyväksyi kansanliikkeen tunnussanan, ettei isänmaata saa häväistä eikä uskontoa pilkata ja sentähden on kommunismi maasta hävitettävä."

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1856723

21.2.1931 Karjalainen no 21 A, s. 1

-. Sanomalehti Karjalainen Oy. Sanomalehti. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

4/6
Sanomalehti Karjalainen 21.2.1931 (sivu 1, jatk)

"Eduskuntavaaleissa lokakuussa 1930 kansa asettui kansanliikkeen vaatimusten taakse valiten eduskunnan, joka 134 äänellä hyväksyi kansanliikkeen ja hallituksen valmistamat kommunistilait ja antoi Svinhufvudin hallitukselle hyväksymisensä ja kannatuksensa niiden lujien tekojen johdosta, joihin hallitus oli kommunismin ja kommunisteja vastaan ryhtynyt."

5/6
Sanomalehti Karjalainen 21.2.1931 (sivu 1, jatk)

"Valtakunta on näin ollen saanut oikean miehen päämiehekseen. Kansakunnan ja myöskin isänmaallisen kansanliikkeen, jonka voima on pelastanut maamme julkisesta kommunismista on nyt kuultava päämiehensä tahtoa: rauhan tulee vallita maassa."

IKL:n on siinä autettava valtiovaltaa. Kirjoittaja muistuttaa myös että kommunistien kyyditykset ja muut lainvastaiset teot oli tehty lakia kunnioittavassa ja isänmaata pelastavassa mielessä.

#historia

6/6
Svinhufvud harmitteli kun oli hävinnyt Kyösti Kalliolle presidentinvaalissa 1937. Kallio oli hänestä liian heikkotahtoinen.

Svinhufvud: "Demokraattinen järjestelmä vaatii vastapainokseen, että ohjia pitelevät lujasti käsissään voimakkaat persoonallisuudet."

Jatkosodan aikana Svinhufvud laati syksyllä 1943 "Kansallisen ohjelman" joka perustui Suur-Suomen luomiseen aktiivisella sodankäynnillä. 

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501

#Svinhufvud #presidentit #historia #äärioikeisto

Etusivu

1/3
Tasavaltalainen Svinhufvud?

Hän tavoitteli sotilasliittoa Saksan kanssa. Kun se ei onnistunut, johti Suomen valtiosäännön muuttamista monarkistiseksi. Hän matkusti Saksaan ja pyysi keisari Vilhelm II:n poikaa Oskaria Suomen kuninkaaksi. 

Erikoista: samaan aikaan kun Svinhufvud toimi hallituksen päämiehenä ja korkeimman vallan haltijana valtionhoitajana 1918, hän piti myös hallussaan ylimmän laillisuuden valvojan (prokuraattorin/oikeuskanslerin) virkaa.

#Svinhufvud #historia #presidentit

2/3
1. maailmansodan voittajat painostivat Suomea järjestämään demokraattisen vaalit nopeasti. Eli vasemmiston osallistuminen politiikkaan oli taas sallittava. Se nosti pintaan myös kysymyksen valkoisesta terrorista.
Ongelma ratkaistiin armahduspäätöksellä: leireiltä vapautettiin punavankeja ja samalla käytännössä valkoisen puolen lainrikkojat vapautettiin rikosoikeudellisesta vastuusta. Valtionhoitaja Svinhufvud teki päätöksen vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan monarkille kuuluvin valtuuksin.

3/3

Presidenttinä vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen Svinhufvud ensin myöntyi siihen, että 83 paikkaa eduskuntaan saaneet sosialidemokraatit tulisivat mukaan hallitukseen, mutta hän perui lupauksensa. Tätä arvosteltiin presidentin liiallisena vallankäyttönä sekä poliittisesti epäviisaana menettelynä.

@PKarPsto75 enpä tiennyt että sekin oli tämmöinen mulkero

@tommi

Itselläni oli hämärä käsitys miehestä joka sankarillisesti pysäytti Mäntsälän kapinan. Hävettää heikko historian tuntemus mutta on onneksi tämä netti kun kirjastot on kiinni.
Joku tuossa Aaltolan kommentissa särähti ja piti sitä lähteä tonkimaan.
Jatketaan parilla kohdalla "tasavaltalaisuudesta".