Tässä on parin vuoden aikana muodostunut vahva mielipide siitä, että tää Muovibabylon on kaikkien aikojen kotimaisten albumien listalla tosi korkealla.
Onneksi käytiin Porvoossa katsomassa Jimi Tenoria toissasyksynä, ja pogottiin jazzraveissa yömyöhään keikan jälkeen, koska muuten olisi tää mestariteos mennyt ohi.
Ja hei, koska musiikki on ihan parhautta ihmisen elämässä, niin olenpa iloinen, et kävin syksyllä Porvoon jazzfestareilla ja Jimi Tenorin keikan jälkeen deejii soitti keskellä yötä Mikko Sarvanne Hip Companya. Paras kotimainen uusi tuttavuus sitten…no en ees tiedä? Liekin tai Plutoniumin 74:sen ekojen levyjen?
Mut tsekatkaa Muovibabylon kokonaisuudessaan, jos spoken word, jazz tai Lost Highwayn ost maistuvat.
JT Leskinen