Olen ennenkin tästä tuutannut, mutta minulla oli elämässäni noin 15 vuoden kausi, jolloin musiikki ei oikein koskettanut, vaikka sitä kuuntelin ja soitin itse. Koronavuonna 2020 musa alkoi yllättäen taas kolisemaan.
Suureksi ilokseni vaikutus ei ole heikentynyt, vaan jos jotain, kasvanut. Vaikutus ei ole vakio, joten en voi etukäteen tietää, minä hetkenä joku levy iskee syvälle. Epäilen, että tuona vuonna, jona viimeksi koin masennuksen, ja jona aloitin terapian, parantumisprosessissa virittyi mielessäni jotain, minkä ansiosta olen erilaisille tunnekokemuksille aukinaisempi kuin ehkä koskaan.
Äskenkin itkin tässä töiden lomassa toimistolla pari kyyneltä, kun Tesseractin kakkoslevy Altered State on niin upea. Se puhuttelee sieluani, on tehnyt sitä ennenkin.











