Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kulttuurivihkot-lehdessä.

Ensimmäisen varsinaisen toimivan tietokoneen rakensi saksalainen Konrad Zuse vuonna 1941. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet kuitenkin voittivat tietoteknisen kilpailun ja mursivat natsien Enigma-salakirjoituksia Bletchley Parkin huippusalaisessa tukikohdassa, jonka aivoina toimi Alan Turing ja jossa pyöri peräti kymmenen Colossus-mallista tietokonetta sodan loppuun mennessä. 

Tietokoneiden alkuaikojen historia liittyy olennaisesti fasismin vastaiseen taisteluun. Liittoutuneiden suurempi laskentateho saattoi vaikuttaa sodan lopputulokseen jopa ratkaisevasti. Valitettavasti Turing itse ei koskaan saanut ansaitsemaansa kunnioitusta, vaan joutui homovainojen uhriksi ja teki lopulta itsemurhan.

Avoimen lähdekoodin ajattelu ei ole aivan uutta. Itse asiassa tietokoneiden alkuaikoina se oli yleisesti vallalla oleva käytäntö. Alkuaikojen ohjelmoijat ajattelivat tekevänsä tiedettä. Tieteen tuloksien pitää olla universaalisti jaettavissa. Niinpä oli vain luonnollista, että ohjelmoijat jakoivat koodinsa eteenpäin ilmaiseksi. 

Tällaisessa avoimen lähdekoodin ympäristössä toimi esimerkiksi C-ohjelmointikielen kehittänyt Dennis Ritchie, jonka poismeno vuonna 2011 jäi Applen Steve Jobsin kuoleman varjoon, vaikka Ritchiellä oli ratkaisevaa vaikutusta nykyisen tietoyhteiskunnan perustan syntyyn ja Steve Jobs oli pelkkä tietotekniikan markkinoinnilla rahastava liikemies. 

Tällaiseen avoimen lähdekoodin ympäristöön saapui Richard Stallman, joka aloitti työn MIT:n tekoälylaboratoriossa vuonna 1971. Stallmanin ohjelmointiprojekteista kenties tunnetuin on Emacs-tekstieditori, jonka suosio on jatkunut 70-luvulta näihin päiviin asti.

Stallmanin paratiisiin oli kuitenkin luikerrellut käärme. Monet ohjelmistojen valmistajat alkoivat 80-luvun vaihteeseen mennessä suhtautua lähdekoodiin kuin yksityisomaisuuteen ja lopettivat sen toimittamisen ohjelmien mukana. 

Stallman tahtoi vuonna 1980 muokata uuden lasertulostimensa ohjelmistoa, mutta Xerox ei antanutkaan hänelle lähdekoodia. Tämän ja vastaavien kokemuksien vuoksi Stallmanista tuli avoimen lähdekoodin puolesta kampanjoiva aktivisti.

GNU GPL

Vuonna 1983 Stallman perusti GNU-projektin, jonka päämääränä oli luoda avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Hän perusti myös Free Software Foundationin ajamaan vapaaohjelmien aatetta juridiselta ja poliittiselta kannalta. 

Vapaaohjelmistojen juridiseksi perustaksi tuli GNU General Public License, jolla GNU-projektin ohjelmat julkaistiin. GPL on edelleenkin suosituin avoimen lähdekoodin lisenssi ja paljolti esikuva myöhemmille vastaaville hankkeille, kuten Creative Commons -lisensseille.

Free Software Foundationin määritelmän mukaan vapaan ohjelmiston täytyy täyttää neljä ehtoa, alkaen ehdosta nolla, koska tietokoneet aloittavat laskemisen nollasta:

• Vapaus ajaa ohjelma, mistä tahansa syystä (vapaus 0).
• Vapaus tutkia ohjelmaa, ja muutella sitä tarpeidesi mukaan (vapaus 1). Lähdekoodin saatavuus on ennakkoehto tälle. 
• Vapaus jakaa kopioita uudestaan, jotta voit auttaa naapuriasi (vapaus 2).
• Vapaus jakaa uudestaan kopioita ohjelman parannelluista versioista (vapaus 3). Tämä antaa koko yhteisölle hyödyn tehdyistä muutoksista. Pääsy lähdekoodin pariin on ennakkovaatimus tälle. 

Linux

GNU-projekti loi sekä vapaaohjelmistojen filosofian että sen juridisen pohjan. Projekti julkaisi myös kokonaisen joukon toimivia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Vain yksi asia puuttui: kerneli, eli käyttöjärjestelmän ydin. Tähän tarvittiin suomalaista apua.

Vuonna 1991 suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds julkaisi internetissä GPL-lisensoidun Linux-kernelin, josta tuli GNU-projektin ohjelmiin yhdistettynä toimiva kokonainen käyttöjärjestelmä, jota pitäisikin Stallmanin mukaan kutsua GNU/Linuxiksi eikä pelkästään Linuxiksi.

Stallman on pohjimmiltaan kaikkien mahdollisten hyvien asioiden puolesta kampanjoiva aktivisti, jonka näkemyksiä avoimesta lähdekoodista pidetään ajoittain joustamattomina ja toimintaa konfliktitilanteissa hyvin epädiplomaattisena. Linus Torvaldsin mielestä tietokoneiden parissa toimiminen on vain kivaa, mutta hänkään ei ole erityisen hienovarainen diplomaatti ristiriitatilanteissa. 

Linusin lain mukaan ihminen voi tehdä jotain selviytyäkseen, sosiaalisista syistä tai pelkästään huvin vuoksi. Ohjelmointia tehdään hänen mukaansa huvin vuoksi. Laki on melko suppea tulkinta ikivanhasta Maslowin tarvehierarkiasta, ja osoittaa, ettei nerokaskaan ohjelmoija välttämättä ole kovinkaan taitava psykologi. Toisaalta psykologit saattaisivat selvitä vielä heikommin tietokoneohjelmoinnin kentällä, joten emme moiti Torvaldsia. 

Katedraali ja basaari

Keskeisistä avoimen lähdekoodin ideologeista tulee mainita vielä kolmas epädiplomaattinen herrasmies, Eric S. Raymond. Jos Stallman on lähinnä punavihreä aktivisti ja Torvalds pragmaattisesti suuntautunut henkilö, on Raymond yleisiltä poliittisilta mielipiteiltään ollut lähellä oikeistolibertarismia ja harrastaa myös asehulluttelua. Raymondin mielestä Stallmanin idealismi tai fanaattisuus häiritsi avoimen lähdekoodin käyttöä kaupallisissa projekteissa, joten hän käski Stallmanin “pitää turpansa kiinni ja näyttää lähdekoodinsa!” 

Raymond perusti Stallmanin Free Software Foundationin kanssa kilpailevan Open Source Initiativen. Molemmat suuntaukset ajavat avointa lähdekoodia, mutta Stallmanin vapaaohjelmistot ovat jossain määrin ideologisempi idea kuin Raymondin pragmaattisempi käsite avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Raymondin pyrkimyksenä oli pudottaa suurin osa 60-lukulaisuudesta pois, jotta liike-elämän olisi helpompi innostua avoimesta lähdekoodista.

Raymond on myös kirjoittanut erään merkittävimmistä avoimen lähdekoodin ideologiaa yleisesti käsittelevistä kirjoista, The Cathedral and The Bazaar. Katedraalimallissa lähdekoodi on saatavilla, mutta se tarjoillaan ylhäältäpäin ohjelmistojulkaisujen mukana. Basaarimallissa lähdekoodi on jatkuvasti tarjolla internetissä, ja sen muokkaamiseen on helppo osallistua. Tässä kirjassa Raymond esitteli myös tunnetun sloganinsa: “tarpeeksi suuri joukko silmämunia tekee kaikista bugeista näkyviä.” 

Ideologia

Mikä sitten on avoimen lähdekoodin ideologia? Lähdekoodin eli tiedon ilmainen jakaminen tuo mieleen sosialismin, mutta ehkä on sopivampaa verrata sitä tieteen etiikkaan. Tieteellinen kommunismi viittaa siihen perinteiseen käsitykseen, että tieteen tulosten täytyy olla avoimia ja koko tiedeyhteisön käytettävissä. Koska ohjelmistoja luotiin alunperin juuri julkisissa tutkimuslaitoksissa, on luonnollista, että tämä ajattelu periytyi tieteestä suoraan ohjelmistotuotantoon. Vasta myöhemmässä vaiheessa ohjelmat alettiin nähdä suljettuna ja yksityisomisteisena ilmiönä. 

Rinnastukset poliittiseen sosialismiin ontuvat myös siinä mielessä, ettei yksikään avoimen lähdekoodin keskeinen puolestapuhuja ole varsinaisesti liiketoimintaa vastaan. Kaikkein ideologisimman linjan omaksunut Free Software Foundation jopa kannustaa myymään avoimen lähdekoodin ohjelmia mihin tahansa hintaan, jonka joku on niistä valmis maksamaan, kunhan ohjelman lähdekoodi toimitetaan ohjelman mukana. 

Ohjelmien myyminen näin voisi merkitä esimerkiksi ohjelmien pakkaamista CD-levylle, jolloin myydään varsinaisesti palvelua, joka on ohjelmien pakkaaminen CD-levylle, eikä ohjelmia itseään. Koska ohjelmien lähdekoodi on kuitenkin saatavilla ilmaiseksi, on avoimen lähdekoodin liiketoiminta yleensä keskittynyt palveluiden myymiseen: ohjelmien asennuksesta, muokkaamisesta tietylle asiakkaalle sopiviksi tai käyttökoulutuksesta, dokumentaatiosta ja käyttötuesta sopii periä maksu. Tämä on puhtaan pragmaattinen näkökulma, sillä pelkästään vapaaehtoistyön tai julkisen rahoituksen pohjalta ei avoimen lähdekoodin kenttä voi kasvaa ja kehittyä. Nälkiintynyt ohjelmoija ei välttämättä saisi paljonkaan aikaan.

Osittain sekaannus johtuu siitä, että englanniksi sana “free” tarkoittaa sekä ilmaista että vapaata. Niinpä suomeksi avoin lähdekoodi on vapaata, muttei aina ilmaista. Englanniksi käsitettä joudutaan selittämään esimerkiksi sanomalla, että avoin lähdekoodi on “free as in freedom, not free as in free beer.” Lisäksi käsitteitä sotkemassa ovat ilmaisohjelmistot, jotka ovat ilmaisia, mutta eivät avointa lähdekoodia. Niinpä on olemassa Stallmanin vapaaohjelmia, vähemmän ideologialatautuneita avoimen lähdekoodin ohjelmia ja täysin eri kategoriassa olevia ilmaisohjelmia.

Markkinataloutta avoin lähdekoodi ei siis vastusta. Jossain määrin sitä voidaan kuitenkin pitää anarkistisena. Peruslähtökohtana on se, että jos joku ei pidä tavasta, jolla jotain projektia hoidetaan, hänellä on mahdollisuus perustaa projektista oma versionsa, eli forkata siitä oma versionsa. Tämä muistuttaa paljon anarkistista mallia vapaaehtoisista yhteenliittymistä, joista sopii erota ristiriitatilanteiden tullessa. Aikaisemmin projektien jakautumista pidettiin pahana asiana, mutta nykyisin siihen peräti kannustetaan, koska projektin eri versioiden parhaat puolet on mahdollista yhdistää myöhemmin. 

Anarkismista huolimatta avointa lähdekoodia luonnehtii myös meritokraattisuus. Tyypillisesti käytössä on valistuneen diktaattorin malli. Vaikka projekti pyörisi hyvinkin anarkistisesti, voi sen perustajalla, ahkerimmalla tai taitavimmalla jäsenellä olla lopullinen veto-oikeus päätöksiin. Valistunut diktaattori estää projektin päätymisen lopulliseen kaaokseen erimielisyyksien vuoksi. Ja valistuneen diktaattorin vallankäyttö voi johtaa siihen, että tyytymätön yhteisön jäsen perustaa oman versionsa projektista, jolloin hän on uuden projektin perustaja ja valistunut diktaattori.

Kuitenkin avointa lähdekoodia kehitetään paljon myös täysin hierarkkisesti organisoituneissa yrityksissä, joten anarkismiakaan ei voida pitää kattavana tunnuspiirteenä. Keskeisimmäksi tunnuspiirteeksi nousee juuri tieteenihanteen kaltainen tiedon jakaminen. Avoin lähdekoodi saattaa olla sosialistista, mutta ainoastaan samassa määrin kuin tiede ihanteellisessa tapauksessa on. Vaikka ohjelmat ovat saatavilla ilmaisina julkisina hyödykkeinä, ei ajatteluun liity yhdelläkään tunnetulla avoimen lähdekoodin puolestapuhujalla minkäänlaista liiketoiminnan vastaisuutta.

Google on tukenut jatkuvasti avoimen lähdekoodin hankkeita, vaikka sen liiketoiminnan ytimessä olevat hakualgoritmit lienevät kaikista liikesalaisuuksista salaisimpia. Facebookin tapauksessa lähdekoodin avoimuus ei ehkä ole kovinkaan tärkeää, koska avoimen lähdekoodin projektit pystyvät helposti luomaan vastaavan palvelun, olennaisinta on hallitseva markkina-asema ja se mitä Facebook tekee käyttäjiensä luovuttamilla tiedoilla. Avoimen lähdekoodin näkökulmasta pahin vaihtoehto ei ole Microsoft, jonka hallinta keskittyy käyttöjärjestelmän tasolle. Pahin vaihtoehto on vertikaalisesti koko tuotantoketjuaan kontrolloiva Apple. 

#AbrahamMaslow #Apple #avoinLähdekoodi #BletchleyPark #COhjelmointikieli #Colossus #CreativeCommons #Enigma #EricSRaymond #GNU #GNULinux #GPL #KonradZuse #Kryptografia #LinusTorvalds #Linux #RichardStallman #TheCathedralAndTheBazaar #tiede

https://data-aktivismi.online/2023/09/avoimen-lahdekoodin-ideologia/

FLOSS Manualsin avoimen lähdekoodin opas. Julkaistaan GPL-lisenssillä.

Data-aktivismi on projektin blogi.

Suomenkielinen FLOSS Manuals on nykyisin vapaaehtoistyöhön perustuva projekti jolla ei ole minkäänlaista rahoitusta.

Tekniset kysymyksetKirjoitusalusta

FLOSS Manuals käytti ennen Booktypeä, mutta sen kehitys on loppunut. Nyt on valinnanvaraa mitä tässä projektissa tahtoo käyttää.

BookStack, GitHub, Etherpad vai joku muu? Olen oikeastaan sitä mieltä että olisi parasta pitää GitHubia ensisijaisena alustana ja käyttää kollaboratiiviseen bookprint-kirjoittamiseen vaikka Etherpadia. Tähän tulee Jupyter Notepadeja jotka on kuitenkin pakko linkittää GitHubista. GitLab olisi kyllä oikeaoppisempi kuin GitHub.

Taitaa olla järkevintä että osallistujat käyttävät sitä kirjoitusalustaa joka tuntuu luontevimmalta. Booksprinttien kaltaiseen kollaboratiiviseen kirjoittamiseen voidaan myös valita osallistujille sopivin alusta. Etherpad olisi kyllä paras booksprintteihin. Tekstit voi kuitenkin kirjoittaa vaikka tekstinkäsittelyohjelmalla ja lähettää sähköpostilla, kuten usein tapahtuukin. Kasaan sitten sisällön tänne GitHub-repoon ja julkaisen oppaan FLOSS Manualsin sivuilla kun se on valmis.

Grafiikka

Graafikko voisi suunnitella oppaalle kansikuvan, logon ja muuta grafiikkaa. Laitoin vain jonkun hassun logon.

Koodi

Python-koodista olisi hyvä tehdä Jupyter Notebook -versiot. Lukijat voivat sitten ajaa ne lokaalisti tai vaikka Google Colabissa. Jupyter Notebooksit siis ovat GitHubissa ja oppaassa on linkki niihin. Juuri Jupyter Notebooksien vuoksi GitHub olisikin luontevin kirjoitusalusta.

Kollaboraatio

Kai GitHub-repon Issues, Discussions ja Projects riittää tällaisen kirjoitusprojektin organisoimiseen? Ei kai tähän tarvitse mitään muuta?

Tapahtumat

Booksprint-tyyppisiä kirjoitussessioita voidaan järjestää joko livenä tai etänä, jos osallistujia kiinnostaa kollaboratiivinen kirjoittaminen tuolla tasolla.

Lisäksi oppaan pohjalta voidaan järjestää työpajoja joko livenä tai etänä.

Videot

Tämä ei välttämättä ole kovin oikeaoppista open sourcea, mutta tein oppaan videoita varten YouTube-kanavan. Videoita siis ei embeddata oppaaseen vaan niihin on vain linkki. Jos on YouTubea oikeaoppisempi vaihtoehto niin voi ehdottaa. Vimeo olisi kai periaatteessa oikeaoppisempi.

Booksprinttien striimaaminen livenä on niin kutkuttava idea että tein sitä varten projektille Twitch-kanavan. Tämäkään ei ole oikeaoppinen valinta, jos keksii paremman vaihtoehdon niin sopii ehdottaa.

Viestintäkanava

Tämä on todella arveluttava valinta, mutta tein nyt testiksi Telegram-kanavan reaaliaikaista viestintää varten. Saa taas ehdottaa oikeaoppisempaa vaihtoehtoa jos keksii sellaisen.

Hostaus

Voi olla että asentelen tuonne data-aktivismi.online-domainiin oppaassa mainittuja ohjelmia, mutta ne ovat sitten siellä demona eikä kannata luottaa siihen että jaksaisin ylläpitää niitä pidemmällä tähtäimellä.

Tule mukaan

Jos tahdot osallistua kirjoitusprojektiin, ota yhteyttä!

Tomi Toivio

Open Source Coordinator

FLOSS Manuals

[email protected]

+358400604828

#avoinLähdekoodi #booksprint #dataAktivismi #JupyterNotebook #kansalaisjournalismi #Python #YouTube

https://data-aktivismi.online/2023/09/kirjoitusprojektin-suunnittelua/

Tämä blogi on osa projektiani avata suomenkielinen FLOSS Manuals -opaskirjasto uudelleen. Projekti oli muutaman vuoden arkistoituna mutta nyt on selvästi tarve kirjoittaa suomenkielistä dokumentaatiota nimenomaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin. Tahdon käsitellä oppaassa ainakin kahta mielestäni ajankohtaista ja tärkeää teemaa.

Ensinnäkin hallitusta horjuttanut kansalaisjournalistien tiedonharavointi. Tähän olisi ollut paljon avoimen lähdekoodin työkaluja, mutta tietääkö kukaan niiden olemassaolosta ja osaavatko kansalaisjournalistit käyttää niitä ilman ohjeita? Tällaisella tiedonharavoinnilla tai avointen lähteiden tiedustelulla (OSINT) on kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamisen lisäksi myös turvallisuuspoliittista merkitystä, vapaaehtoisten OSINT-ryhmien toiminta on ollut erittäin tärkeää esimerkiksi Ukrainan sodassa. Eli tarjotaan ohjeet tällaisen tutkimustyön työkalupakkiin.

Toinen teema on syväoppimisen nopea kehitys ja se seikka että suomenkielistä tekstiä on aina ollut erittäin vaikeaa käsitellä luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) työkaluilla. Nykyisin Pythonin Spacy-kirjasto ymmärtää suomea ja TurkuNLP on julkaissut suomenkielisen GPT-mallin. Mielestäni tätä pitää kartoittaa oppaassa ja olen kirjoittamassa aiheesta myös journalistista artikkelia Kulttuurivihkoihin. Onko siis suomenkielinen kulttuuri näivettymässä tekoälyn aikakaudella vai onko meillä jo työkalut suomenkielistä tekoälyä varten? Eli tee se itse -ohjeita suomenkielisen tekoälyn käyttöön.

Muita teemoja ovat esimerkiksi tiedonlouhinnan etiikka eli yksityisyyden suojan huomioiminen. Henkilötiedot tulee poistaa jos vaikkapa kerätään keskustelupalstoilta vanhoja keskusteluja. Tiedonlouhintaan voi liittyä esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja lainsäädäntöön liittyviä rajoitteita, osaa avoimen lähdekoodin työkaluista voi helposti käyttää epäeettisesti. Tällä tarkoitan sitä että epäeettiset tahot ottavat samankaltaisilla työkaluilla jatkuvasti talteen kaiken internetissä olevan tiedon etiikasta välittämättä, mutta meidän täytyy toimia eettisesti.

Tämän kansalaisjournalismin aallon vuoksi olen muistellut 20 vuotta sitten pyörinyttä suomenkielistä Indymediaa, joka oli aikaansa edellä oleva kansalaisjournalistien tietotoimisto. Tuolloin demokraattinen päätöksenteko postilistalla oli hyvin vaikeaa. Mitkä työkalut sopisivat parhaiten data-aktivistien demokraattiseen yhteistyöhön verkossa, olisiko vastaus yksinkertaisesti käyttää samoja menetelmiä kuin avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa, eli kanban käyttöön? Tutkimustyökalujen lisäksi täytyy tarkastella yhteistyöhön ja tuloksien julkaisuun tarvittavia työkaluja. Ehkä itse kirjoitusprojektin voi organisoida näillä samoilla työkaluilla.

Ajattelin että opas olisi englanniksi Research Tools For Activism, mutta en keksi hyvää suomennosta. Olkoon työnimi toistaiseksi Data-aktivistin opas, olen tosiaan itse kiinnostunut ensisijaisesti tutkimustyökaluista, mutta mukaan saa tuoda muitakin kansalaisyhteiskunnan tarvitsemia avoimen lähdekoodin työkaluja. Opas voisi olla kuin työkalupakki josta voi valita sopivat työvälineet.

FLOSS Manualsin uusi kollaboratiivinen kirjoitusalusta on BookStack koska Booktypeä ei kehitetä enää. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on hackathonin kaltainen intensiivinen kirjapyrähdys. Etsin nyt yhteistyötahoja kirjoitusprojektia varten. Lisäksi olen kiinnostunut mahdollisuudesta järjestää aiheesta työpajoja. Voi myös olla että asentelen palvelimelleni demokäyttöön oppaassa mainittuja ohjelmia, mutta ne ovat sitten koekäyttöön eikä niiden pysyvyyteen saa luottaa.

Olen myös pohdiskellut että vuonna 2023 oppaaseen pitäisi linkittää havainnollistavia videoita ja koodinäytteet tulisi laittaa GitHubiin Jupyter Notebook -muodossa. Tässä mielessä konseptia voisi kehittää painetusta kirjasta enemmän interaktiivisen multimedian suuntaan. Toisaalta tekstin pitäisi olla etusijalla, koska kyseessä ei ole FLOSS Videos. Oppaan voisi myös kirjoittaa kokonaan GitHubissa. Tätä täytyy vielä miettiä.

Vastuuvapauslausekkeena sanon että teen tätä blogia ja FLOSS Manualsia palkattomana vapaaehtoistyönä koska se on velvollisuuteni kansalaisaktivistina ja lisäksi todella mielenkiintoista. Toteutan kuitenkin vastaavia kaupallisia avoimen lähdekoodin projekteja Osuuskunta Sangen jäsenenä. Itse asiassa tämä ei ollut vastuuvapauslauseke vaan ovela mainos.

Mutta katsotaanpas mitä tästä tulee. Jos olet kiinnostunut osallistumaan niin sähköpostiosoitteeni on [email protected].

#avoinLähdekoodi #avointenLähteidenTiedustelu #booksprint #dataMining #dataScience #dataAktivismi #datatiede #FLOSSManuals #GitHub #GPT #hackathon #JupyterNotebook #kansalaisjournalismi #kirjapyrähdys #NLP #OSINT #OsuuskuntaSange #Python #Spacy #suomenkielinen #Suomi #syväoppiminen #tekoäly #tiedonharavointi #TurkuNLP #UkrainanSota #webScraping #yksilönsuoja

https://data-aktivismi.online/2023/09/data-aktivistin-opas/

Kuten mainitsin edellisessä artikkelissa, tämän blogin perustamisen taustalla oli tämän kesän kansalaisjournalistien sankarillinen toiminta, jolla valtiovarainministeri Riikka Purran rasistiset kirjoitukset paljastettin. Tuli mieleeni että tuota OSINT-tiedon kaivamista olisi voinut helpottaa erilaisilla valmiilla avoimen lähdekoodin työkaluilla tai pienelle Python-scriptillä. Ja sitten perustin tämän blogin.

Toinen asia on julkaisualusta josta kansalaisjournalistien paljastukset lähtivät leviämään. Tuo tieto levisi nimenomaan Twitterissä. Ei kun X:ssä. Se että Elon Muskin omistama sosiaalinen media on kansalaisyhteiskunnan keskustelun pääasiallinen foorumi on oikeasti vaarallista. Ennakoin Xitterin joko muuttuvan yhtäkkiä käyttökelvottomaksi tai vajoavan vähitellen 4chanin tyyliseksi trollien leikkikentäksi.

Elon Musk vaikutti vielä pari vuotta sitten inspiroivalta hahmolta jolla oli kaikenlaisia siistejä teknologiavisioita. Pidän erityisesti Neuralinkistä koska olen aina tahtonut neuraali-implantin. Ja Elon Muskilla on ihana Grimes joka oli joskus 2012 mielenkiintoisin uusi artisti mutta muuttui huomattavan paljon tylsemmäksi ilmeisesti Elon Muskin vaikutuksesta. Mutta sitten alkoi uskomaton peeloilu.

Nykyisin kutsun Muskia Mieslapsineroksi. Mieslapsinero on johtanut Xitteriä kuin täydellinen puupää. Sosiaalisen median tärkein omaisuus on brändi ja oli täysin mielipuolista vaihtaa Twitterin tunnettu brändi tuollaiseen pornosaitin ja 90-luvun teinihakkerin kyberpunk-sivujen estetiikan yhdistävään X-logoon. Mieslapsinero myös sekoili teknologian kanssa ja dossasi oman palvelunsa. Eli se nerous bisneksessä ja teknologiassa on osoittaunut samanlaiseksi harhaluuloksi kuin kokoomuksen talousosaaminen.

Ja se politiikka! Mieslapsinero on tukenut näkyvästi erilaisia salaliittoteoreetikkoja ja äärioikeistolaisia sekopäitä, tukenut antivaxxereita, aloittanut antisemitistisen oikeudenkäynnin ADL:ää vastaan ja tukenut Venäjän suorittamaa kansanmurhaa sulkemalla Starlinkin… Siirretään nyt heti julkinen keskustelu muualle sieltä!

Ehkä kirjoitan joskus pidemmän selityksen miksi avoimen lähdekoodin hajautettu sosiaalinen media on parempi vaihtoehto kuin kapitalistisen yhtiön omistama keskitetty alusta. Xitter on vielä ongelmallisempi, koska Mieslapsinero on epäpätevä ja lisäksi liukunut äärioikeiston puolelle. Aivan kuin Petteri Orpon hallitus.

Mastodon on nyt se tunnetuin avoimen lähdekoodin vaihtoehto Xitterille. Suosittelen siirtymään sinne, olen itse Geekdom-instanssissa. Tarvitaanko Mastodoniin jotain käyttöohjeita vai miksi kansalaisjournalistit ovat vieläkin äärioikeistolaisen sekopään omistamalla alustalla?

#avoimenLähteenTiedustelu #avoinLähdekoodi #ElonMusk #Geekdom #Grimes #kansalaisjournalismi #Mastodon #Mieslapsinero #Neuralink #OSINT #PetteriOrpo #Python #salaliittoteoria #sosiaalinenMedie #Twitter #Venäjä #X

https://data-aktivismi.online/2023/09/kansalaisjournalistit-mieslapsineron-armoilla/