Utelias, kaikki kiinnostaa. Lapsuuden haaveammattina yleisnero.
Teen töitä 70%:lla ja välillä tuntuu, että elänkin niin. "Minä jaksan mitä vaan" ei pitänytkään paikkaansa.
Aiheina täällä ilmastokriisi, biodiversiteettikriisi, kiertotalous plus kaikki mahdollinen
Hyvä kirjoitus. Huolettaa lukemattomuus ja keskittymiskyvyn rapautuminen. Onneksi oma lapseni lukee (ainakin vielä, 10vee) paljon. Toivottavasti jää tavaksi.
Joku aika sitten hoksasin, että lapsi ei ole tuonut yhtäkään ainekirjoitusta näytille. Vähän hiipi epäilys, että kirjoittavatkohan riittävästi koulussa. Kun sitten seuraa teinejä, niin eivät tietenkään kirjoita, mutta kun osa ei edes puhu... Miten käy ajattelun? Miten ihmeessä kommunikoidaan?
Jos on ollu kaks viikkoa poissa ja sit postaa, niin kukaan ei näe sitä. Eiku, eihän tää ollutkaan twitter.
Mikä buugi? Viriääkö täällä hyvät ekokriisikeskustelut?
Savolaisena tuuvinki oli ihan vieras juttu. Söin ekan kerran aikuisena ja olin ihan myyty. Oon yli 10 vuotta tehnyt joka joulu. Se on perunajumalista kiinni, onnistuuko vai pitääkö lorauttaa vähän siirappia. Digimittari on ehdoton apuväline.