Janne Uu

@janneuu
268 Followers
270 Following
294 Posts
Sivusto­kehitys­tiimin sisältö­haltia, tuuri­kanttori-urkuri, matkailu­yrittäjä. Pöytä­laatikko­lasten­runo­kirjailija ja isä.
blogihttps://reema.fi
kuviahttps://pixelfed.social/janneuu
motto”Minkä teet, tervaa.”
Eliittiystävällinen muistisääntö suomen liitepartikkeleista (pois lukien niiden yhdistelmät): kA-kin-kO-hAn pA-s-kAAn?
Nälkämaan tonttu

RE: https://mastodon.social/@janneuu/111957408871334071

Haa, lisätodiste hypoteesilleni sydämen hyper­korrektista historiasta:

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuudan

Kuutamella kynnettihin!

guy who does buddhism slightly wrong and ends up in nevada after he dies

”Lappo. Jotta l. saataisiin toimimaan, on usein tapana ensin imaista sen ala­päästä, jolloin saa ehkä pahan­makuista nestettä suuhunsa.”

Setälä, Vilho (toim.) 1945: Kodin taito­sana­kirja (s. 212).

#KodinTaitosanakirja

Kuukauteen eli riekko­havainnon 11. 2. jälkeen en ole tunnistanut kuin kaksi tälle vuodelle uutta lajia, palo­kärjen viikko sitten Ruoko­lahdella ja kuolleen supi­koiran toissa päivänä motarilla. Jonkin haukan ja pikku­jyrsijänkin näin mutta liian kaukaa, ja eilen soma pikku hämä­lukki kipitti lannan­luojaa karkuun lumella.

#100lajia

Useimpina päivinä pidän itseäni ihan skarppina tyyppinä. Sitten taas toisinaan silppuan A6-kokoisen palan leivin­paperia aamu­pirtelöön, ihmettelen sekoittimen varteen tarttunutta kuituista möhnää ja juon koko kannullisen silti.

Närästää.

No tämä Metsän­makuri (1990) ainaki oli hyvä! Ei aivan niin Bukowskia ku oletin, vaikka pontikka mainitaanki melkein joka tarinassa, mutta oma­perästä, tivis­kielistä ja mehevän täkäläistä. Samoja ansioita ku Tervon ekoissa, joista tykkään hulluna. Varasin heti perään sekä Hirven­tappo­paikan (1984) että Ekistä kertovan Pirtti­maan kirjan Lyijy­kausi (2026), joka on saanu hyvin palsta­tilaa paikallis­lehissä. 2/2 #kirjamastodon
Luin lapsena paljon enemmän ku nykysin, ja syksyt kävellä lenttasin isäni perässä linnun­pyynnissä ja hirvi­mettällä. Tuosta yhistelmästä huolimatta en koskaan innostunu erä­kirjallisuuesta. Ristikoista olin kyllä oppinu nimen Unto Ek ja jostaki senki, että se oli Sallasta, mutta niillä tiioin elin elännettäni viime syksyn Pyhä Sana ‑festareihin asti. Sielä ruti­lakoninen Tuomo Pirtti­maa kerto sala­kaataja Ekin elämästä niin kiehtovasti, että päätin ottaa selvää tykkäisinkö tämän kirjoista. 1/2