Mastodawn

Yksi perhe saattaa esimerkiksi viljellä cashew-puita, ja toinen perhe voi viljellä samojen cashew-puiden alla maissia ja maapähkinöitä omaksi ravinnokseen tai lähitorilla myytäväksi. Kolmannen perheen kannalta metsä on tärkeä laidunalue vuohille ja neljäs perhe kerää metsästä sieniä. Viides perhe kaataa puuta sahatavaraksi ja rakennuksille, ja vielä maata omistamattomat nuoret hakevat puuta hiilen polttamiseen.
https://voima.fi/artikkeli/2026/eskolta-perityt-puut-suomalaisen-nikkaroitsijan-perinto-kasvaa-tansaniassa/
#metsä #kehitysyhteistyo

Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa

Toimeentulon tarve on Tansanian metsäkadon suurin syy. Esa Salmisen ja Amua Rushitan reportaasi kertoo, miten suomalaisen tee-se-itse-nikkaroitsijan perinnöllä istutettiin puita Tansanian Mtwaraan.

Voima

Voima 4d ago

Show thread

Kaisla 4d ago

@Voima Loistavaa, tää on todella tärkeä aihe! Jos jotakuta jäi kiinnostamaan, niin samasta aiheesta on vuonna 2019 puhunut Kaikkien koulu-podcastissa myös tutkijatohtori Tuuli Kurki, joka on tutkinut just näitä artikkelin kysymyksiä, eli rasismia sekä S2-opetuksessa että ammatillisessa ohjauksessa, sekä lisäks esim. maahanmuuttajien ja rodullistettujen saamien mielenterveyspalveluiden laadussa. Täältä löytyy hänen erinomainen haastattelunsa kohdasta 23:00 eteenpäin. https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/osa-2-koulun-toiseuttavat-rakenteet/

Osa 2: Koulun toiseuttavat rakenteet - Radio Helsinki

Toisessa jaksossa luodaan katsaus koulun rakenteisiin tutkijoiden kanssa. Haastattelemme kasvatustieteen yo, sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin kanssa tutkijoita, jotka ovat tehneet tutkimusta koulun toiseuttamisen mekanismeista, oppikirjojen maailmankuvasta sekä oppilaan ohjauksesta. Vieraanamme ovat tutkijat Anna-Leena Riitaoja, Tuuli Kurki sekä Pia Mikander. Toinen jakso julkaistaan kahdessa osassa.

Radio Helsinki

Voima 4d ago

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä yhteiskunnassa yleisesti kielitaito ja käsitys suomalaisuudesta kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka ylläpitävät toiseuttavia käytäntöjä.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ohjataan usein S2-opintoihin, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat suomea toisena äidinkielenään.

https://voima.fi/artikkeli/2026/suomi-toisena-kielena-opetus-uudistuu-tavoitteena-yhdenvertaisempi-koulutus/

#suomenKieli #yhdenvertaisuus

Suomi toisena kielenä -opetus uudistuu – tavoitteena yhdenvertaisempi koulutus

”Minut työnnettiin sinne ja vain menin”, muistelee helsinkiläinen koulunkäynninohjaaja päätymistään S2-opetukseen. Puuttuuko opetussuunnitelman uudistus koulujärjestelmän rakenteelliseen rasismiin?

Voima

Voima 5d ago

Monarkiaa puolustavien ajatuksia yhdistävät pessimistinen näkemys ihmisluonnosta, elitismi ja sitoutuminen autoritaariseen käänteeseen, samoin kuin syvä vastenmielisyys egalitarismia ja universalismia kohtaan, joita valistuksen ja demokratian arvot edustavat.
https://voima.fi/artikkeli/2026/uustaantumuksellinen-alymysto-uskoo-absoluuttiseen-monarkiaan-jolla-on-toimitusjohtajakuningas/
#yhteiskunta #äärioikeisto #USA

Uustaantumuksellinen älymystö uskoo absoluuttiseen monarkiaan, jolla on toimitusjohtajakuningas

Äärimmäisyyksien ajan sanasto on juttusarja, joka purkaa keskeisiä käsitteitä, joita ääriliikkeet, niihin kuuluvat poliitikot ja teoreetikot käyttävät tarkoituksenmukaisen epämääräisesti ja harhaanjohtavasti.

Voima

Voima 6d ago

Kun metsä hakataan, sen puiden runkoihin sitoutunut hiili viedään pois metsästä. Metsän hiilinielulle onkin tavallaan ratkaisevaa, mitä sieltä lähteneille puille käy sen jälkeen. Sellutehtaat polttavat suuren osan niihin raahatusta puusta, minkä lisäksi lyhytikäisten kertakäyttötuotteiden hiili on pian taas ilmakehässä.

Se siitä nielusta.

https://voima.fi/blogit/keskiviikkokolumni/2026/halpaa-bulkkia-ja-kertakayttoa-sellukeskeisyys-estaa-suomen-metsien-jarkevan-kayton/
#metsä #metsäteollisuus #ilmasto

Halpaa bulkkia ja kertakäyttöä. Sellukeskeisyys estää Suomen metsien järkevän käytön

Artek ei löydä laatupuuta jakkaroihinsa, kun Suomen metsiä hakataan selluteollisuuden ehdoilla. Yritysten lisäksi häviäjiä ovat luonto ja metsänomistajat. Tehdään ajatuskoe: mitä jos hakkuut asetettaisiin kestävälle tasolle, kirjoittaa toimittaja Vilppu Rantanen Keskiviikkokolumnissaan.

Voima

Voima 6d ago

Metsähakkuiden nykyinen määrä ylittää monin paikoin kestävän tason.

Hiilinielujen määrä on vähentynyt. Kestävän metsätalouden periaate, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus ei saisi heikentyä metsätalouden seurauksena, ei toteudu.

https://voima.fi/artikkeli/2026/metsateollisuudesta-toivottiin-uutta-nokiaa-luonnonsuojelu-jai-jalkoihin/
#metsä #metsäteollisuus #jalostus #SuomenHistoria

Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin

Suomen hakkuut ylittävät kestävän tason ja vaikeuttavat ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Viemällä sellua kansantalous hyötyy vähän kaadettua puuta kohden. Tutkija hahmotteli kolme koalitiota, joiden vaikuttamana maamme metsäpolitiikka on muotoutunut nykyisekseen.

Voima

Voima Mar 10

Mitä katsoa tv:stä? Tässä Voiman tärpit: https://voima.fi/arvio/alkuvuoden-tv-tarpeissa-poliisia-vakoojia-ja-art-spiegelman/

Alkuvuoden tv-tärpeissä poliiseja, vakoojia ja Art Spiegelman

Tuomas Rantanen kokoaa vinkit televisiokatsojalle.

Voima

Voima Mar 9

Maan johtajien pilkkaaminen on tietenkin Iranissa kielletty, mutta Ramezanin piirroksia levitetään maassa vilkkaasti.

”Iranilainen yleisö on minulle tärkein. On hyvin tärkeää vahvistaa iranilaisten omaa ääntä ja siksi julkaisen mielelläni Instagramissa. Iranin nuoriso käyttää paljon sosiaalista mediaa.”

Ramezani muistuttaa, että Iranin väestö on suhteellisen nuorta: lähes puolet kansasta on alle 30-vuotiaita.

https://voima.fi/artikkeli/2026/iranilaiset-rakastavat-kotimaataan-sanoo-taiteilija-ja-sortopolitiikan-suorasanainen-kriitikko-kianoush-ramezani/
#Iran #KianoushRamezani #pilapiirrokset #sortovalta #politiikka

Iranilaiset rakastavat kotimaataan, sanoo taiteilija ja sortopolitiikan suorasanainen kriitikko Kianoush Ramezani

Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia rikotaan, joten iranilaisen pilapiirtäjän, Kianoush Ramezanin, on vaikeaa säilyttää optimismiaan. Ramezani ei kannata ulkovaltojen puuttumista Iranin politiikkaan. Kuuntele toimittaja Iida Simeksen keskustelu Ramezanin kanssa.

Voima

Voima Mar 6

Anna Kontula Voiman Metsä, maailma ja me -podcastissa:
”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”

Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima? Voiko demokratiaan enää luottaa?

https://voima.fi/audio-jakso/anna-kontula-ekologisen-kriisin-rinnalla-suomen-taloutta-ei-jaksa-kauheasti-murehtia/
#podcast #ekokriisi #ymparisto #AnnaKontula

Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan. Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön.

Voima

Voima Mar 5

Jos turvallisuudesta keskustelevat vain miehet, erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta voi jäädä huomiotta ja sen ehkäisy ilman toimia ja rahoitusta. Henkeen ja terveyteen liittyvät uhat eroavat eri sukupuolilla toisistaan sekä sodan että rauhan aikana. https://voima.fi/artikkeli/2026/turvallisuus-ennen-kaikkea/
#turvallisuus #väkivalta #sukupuoli #naistenpäivä #militarismi #ymparisto

Turvallisuus ennen kaikkea

Kun ajat kovenevat, sotapuhe menee kansalaisoikeuksien edelle. Miksi meiltä puuttuu yleislakkojen mentalitetti, pohtii Saara Särmä.

Voima