Ukrainan sodan sisäisiä vaikutuksia Venäjälle on pohdittu 2/2022 lähtien. Vaikka ulkopoliittisesti on vain yksi Venäjä, maan sisällä on valtavia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia eroja.

Ao. tutkimuksessa tarkastelen Ukrainan sodan vaikutuksia Venäjän eri alueilla sodassa kaatuneiden, pankkitalletusten, sodan kannatuksen ja sodan vastustajien pidätysten valossa. Näiden perusteella voidaan erottaa ainakin neljä eri sodanajan ”Venäjää”.

#politiikka #venäjä

https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/2026_Research_Bulletin_Four_Russias_at_War.pdf/ac1080e7-2f26-d07a-11f0-28fa77ce8d0a?t=1775107955324

Sodan vaikutuksista rintamalla kaatuneiden määrä (suhteutettuna väkilukuun) oli selvimmin yhteys aluetason tekijöihin. Etenkin alueilla, joissa on paljon vakavaa väkivaltarikollisuutta, ympäristöongelmia ja pienempi väestöntiheys on paljon rintamalla kaatuneita.

Myös tietyt etnisesti ei-venäläiset alueet (Tuva, Altain tasavalta, Tšukotka) ovat vahvasti yliedustettuina Ukrainan sodassa kaatuneissa.

Sodan vastustajien pidätykset selvästi yleisempiä väestötiheillä alueilla (Moskova, Pietari).

Suomen lähialueista Karjalan tasavalta on muuten mielenkiintoinen, koska sinne on kasautunut huomattavan paljon negatiivisia vaikutuksia: paljon kaatuneita, heikko pankkitalletusten kasvu sekä verratten paljon sodan vastustajien pidätyksiä ja matala sodan kannatus.

Alueen talous on kärsinyt merkittävästi länsipakotteista, koska alueelle tärkeä metsäteollisuustuotteiden vienti on romahtanut niiden takia. Siirtymä Kiinan tai vast. markkinoille ei onnistunut samaan tapaan, kuin öljynviennin osalta

Sodanaikaisten protestien osalta mielenkiintoisia ovat syrjäseutujen protestit. Pohjois-Kaukasuksella ja Siperiassa protestoitiin voimakkaasti liikekannallepanoa vastaan, vaikka alueet ovat kulttuurisesti konservatiivisia ja olleet perinteisesti lojaaleja Kremlille. Myös Baškortostanissa nähtiin laajoja protesteja paikallisen ympäristöaktivistin pidätykseen yhteydessä.

Pohjois-Kaukasuksella on separatismihistoriaa (Tšetšenian sodat, lukuiset itsenäisyysliikket), joka on huomionarvoista myös.

Ja joo, sori huonolaatuisista kuvakaappauksista. Puhelimella ainakin lienee vaikea saada selvää. Ongelmana on, että ei pysty lisäämään vektorisoituja kuvia töötteihin (tai ainakaan mä en tiedä miten sen voi tehdä). Ekassa töötissä linkin takana olevasta tiedostosta saa paremmin selvää.

Ehkä noista kuvakaappauksistakin jotain osviittaa saa 😄

@eemilmitikka Inkscapella on aika helppo muuntaa vektorikuvia halutulla tarkkuudella PNG:ksi, niin tulee terävinä. Sillä pystyy avaamaan myös PDF:n ja viemään siitä valitsemiaan elementtejä erikseen. Tosin tuossa sun PDF:ssä kuvat on varsin karkeatarkkuuksisia rasterikuvia, joten sitä kautta resoluutiota ei saa juurikaan paremmaksi.

@nen ok, kiitos tiedosta! Inkscape löytyy, voisi tuota testata joskus.

Tuossa oli alun perin PNG-formaatissa tehdyt kuvat, koska ne piti liittää Word-pohjaan (kuinkas muutenkaan), jonka jälkeen resot tuntu menevän miten sattuu. Varmaan siihen liittämiseen olemassa joku tapa, jolla näin ei kävisi, mutta en tuota tehdessä sitä keksinyt.

Täydellisessä maailmassa en koskisi Wordiin koko kirjoitusprosessin aikana ja tekisin kuvat suoraan vektorisoituina, mutta tämä ei ole aina omissa käsissä..

Venäjän maantieteellisestä koosta: leikin huvikseni yks päivä True Size sivustolla ja mallailin Venäjän alueita Euroopan päälle. Krasnojarskin aluepiiri peittää kevyesti Suomen, Ruotsin, Norjan, Huippuvuoret, kaikki Baltian maat, puolet Valko-Venäjästä, Puolan ja koko Itämeren.

Tällaisen maantieteellisen mittakaavan hahmottaminen on itelle kohtuu hankalaa 😬 toki tuolla alueella asuu alle 3 miljoonaa ihmistä, mut silti..

@eemilmitikka Miksi näiden pitää aina olla pdf-muodossa? Jakaisin mielelläni, mutta tässä muodossa ei jaksa edes lukea puhelimessa.

😞

@kallekn PDF varmaan koska nimensä mukaan portable document format, eli luettavissa useammilla sydeemeillä. Mutta joo, on tuo kieltämättä luurilla luettuna aika pientä tekstiä. Koneen näytöltä luettuna toimii paremmin.

Kiva jos jaat, mutta ymmärrän kyllä tuon pienen printin tuskan 😑

@eemilmitikka Html on luettavissa kaikilla systeemeillä.

🐱

@kallekn vai tuleeko mieleen jotain toimivampaa formaattia? Tietty jos olisi sekä PDF:nä että tavallisena nettisivuversiona, niin voisi itse päättää, kumpaa käyttää. Näitähän näkee aika usein myös.
@eemilmitikka joo, nillitetään kuvanlaadusta, mutta vitsi miten hienoa tutkimusta ❤️

@aqunt kiitos 🙏

Otan mielellään myös kriittistä palautetta vastaan. Tämä oli aika moniulotteinen tutkimus ja moneen asiaan olisi syytä syventyä tarkemmin