1970-luvun öljykriisi leikkasi fossiilienergian tarjontaa 7%.
Hollannissa bensaa sai kupongeilla ja Britanniassa siirryttiin kolmipäiväiseen työviikkoon. Suomessa kotien lämpötila pakotettiin lailla alle 20 asteeseen ja työpaikkojen alle 16 tai 18.
Trumpin ja Netanjahun sota Iranissa leikkaa nyt tarjontaa 20% tilanteessa, jossa EU valmiiksi boikotoi Venäjän energiaa, jottemme rahoita Putinin sotaa.
Eurooppa maksaa ison osan laskusta, mutta onneksi meillä moni maa (ml. Suomi) on sijoittanut uusiutuviin. Muuten romahdus olisi jo tullut. Kalliiksi tulee perussuomalaisten, perusunkarilaisten ja perusjenkkien jarrutus vihreälle siirtymälle.
Olennaista on, että siirtymän maksavat ne, jotka talousjärjestelmästä eniten hyötyvät. Eivät tavalliset ihmiset lämmityksessä tai liikkumisessa.
@Saramo "Talvella 1973–74 kiellettyä oli muun muassa rakennusten liika lämmittäminen, kauppojen näyteikkunoiden valaisu iltaisin ja autojen lämmittäminen sähköverkosta pikkupakkasilla. "
https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/arjen-muuttuvat-kasvot/helsinkilaiset-ja-energia
Pohjoisessa pääkaupungissa lämpö on perustarve, jota ilman elämä olisi mahdotonta. Valo taas säätelee toimeliaisuuttamme ja rytmittää elämäämme. Helsingissä on historian saatossa tuotettu energiaa monin eri tavoin, jotta ihmiset voisivat lämmittää ja valaista kotinsa sekä valmistaa ruokansa. Eri energianlähteillä ja niiden saatavuudella on ollut suuria vaikutuksia paitsi jokapäiväiseen elämänrytmiin, myös ympäristöön ja kaupunkikuvaan.
Saramo
Trifolium
Jaakko Niemi