Tänään opin, et Emacsin (package-refresh-contents) hyväksyy t parametrin, mikä ajaa sen asynkronisesti.

Isoin syy siihen miks oon pitäny daemonia aina taustalla ajossa, on et tuo pakettimäärityksien päivitys kestää aina jokusen sekuntin ja daemon kätsysti sen ajaa aina Linuxin startatessa, mut nyt ku sen ajaa asynccina niin voin luopua tosta daemonista ja hyödyntää (server-start) -toiminnallisuutta, mikä toimii GUI:n kans paremmin.

Tosin kai ton refreshin vois tehdä jollain cron jobillakin. 🤷

Koska olishan se nyt sietämätöntä jos editorin käynnistäminen sisältää yhtään minkäänlaista venailua! Mä ku painan Super+E niin editorin on tultava välittömästi ruudulle, vähempi ei kelpaa.

@jarizleifr Ärsyttää aina ihan liikaa, kun työkoneen neovimin käynnistyminen kestää pari sekuntia jonkun pakollisenbtietoturvaskannerin takia.

Ei voi koodata nopeasti, jos ei oo nopeita työkaluja :3

@bestest Säädin joskus kaikki lokaaliympäristöjen pystytykset bash-skripteiksi jotka käytti tmux-sessioita, et kaikki säilyi siististi yhessä ikkunassa. Sit kutsuin niitä aina dmenu:n läpi, mikä oli laitettu Super+R taakse.

Kollega ihmetteli joskus et "mitä sä oikein teit" ku taioin integraatiotestit pyörimään ruudulle parilla näpäytyksellä.

Intention ja tapahtumien välillä pitäis olla mahdollisimman vähän kitkaa. Kelaa sitä joka joutuu agentilta pyytämään et "pls run integration tests pls"

@jarizleifr Mulla oli viime työpaikassa bash-scripti joka kenki tmuxiin mikroservicejä tmuxiin käyntiin. Oli tosi helppoa ja nopea siihen. Pystyi restarttaamaan lennosta, asetuksia muuttamaan ja logit näkyi kaikki oikein ja kaikki oli just  

Ärsyttävää odotella kun muut yritti tuusata yksittäisiä servicejä jollain pycharmilla käyntiin yks kerrallaan yms