Kasvisruuan menekkiä edistävä Helsingin kaupunki, aloitteen tehnyt Mai Kivelä ja lihan keikallaan kieltänyt Anna Abreu ovat ruokaturvan asialla! Tässä ketjussa selitän, miksi nykyistä kasvipohjaisemmalla ruokajärjestelmällä olisi iso potentiaali ruokaturvan parantamisessa.
1/10
Olisi hienoa, jos ruokaturvasta keskusteltaisiin enemmän tutkittuun tietoon pohjaten. Nyt sitä väärinkäytetään identiteettipoliittisena keppihevosena kestämättömän ja tuhlailevan lihapainotteisen ruokajärjestelmän puolusteluun. Tässä muutama tutkimustietoon pohjaava pointti aiheesta.
2/10
Globaali ruokaturvattomuus ei johdu huoltovarmuuden puutteesta, vaan ravinnon epätasaisesta jakautumisesta, tehottomasta resurssien käytöstä ja hävikistä. Kasvipohjaisessa järjestelmässä nykyinen ruuantuotanto riittäisi koko maailman väestön, 10 miljardin ihmisen ruokkimiseen terveellisesti.
3/10
Suomen peltopinta-alasta 70 % käytetään rehun kasvattamiseen tuotantoeläimille. Globaalit luvut ovat yhtä suuria. Eläinproteiinin tuottaminen on tehotonta - Eläimen syömästä rehusta vain 2-25 % konvertoituu ruuaksi (proteiinissa ja energiassa mitattuna).
4/10
Palkokasvit sen sijaan ovat erittäin resurssitehokas tapa tuottaa proteiinia. Niin tehokas, että Suomen koko väestön proteiinintarve voitaisiin tyydyttää vain Varsinais-Suomen pelloilla, jos proteiininsaantimme perustuisi kasvikunnan tuotteisiin.
5/10
Vaikka valtaosa eläinten syömästä rehusta on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, yhden lihakilon tuottamiseen käytetään kuitenkin keskimäärin jopa 3 kiloa ihmisravinnoksi kelpaavaa rehua, kuten soijaa.
Suomen pellot eivät riitä kaiken tarvitsemamme eläinten rehun tuottamiseen.
6/10
Samaan aikaan on huomioitava maatalouden erityispiirteet paikallisesti. Esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomi ovat vielä riippuvaisia eläintuotannosta, ja kannattava kasvipohjainen ruuantuotanto ei ilmasto-olosuhteiden vuoksi niin vaan onnistu.
7/10

Ruokaturvasta välittävän lihansyöjän tulisi siirtyä nurmirehua hyödyntäviin ja perinnebiotooppeja ylläpitäviin laiduneläimiin ja järvikaloihin. Olennaisinta olisi kuitenkin vähentää eläintuotteiden kulutuksen määrää reippaasti nykyisestä.

8/10

Tutkimuskirjallisuuden viesti on yksiselitteinen: Kasvisruuan osuuden lisääminen ruokavalioissa olisi tärkeää niin kansanterveyden, ympäristövaikutusten kuin ruokaturvankin kannalta.

Ketjuun käytetyt lähteet löytyvät täältä: https://docs.google.com/document/d/1JqiW2c4f8LJc0rwzl5-VyRVywy-CCz0MnKvb7ArP4OU/edit?usp=sharing

9/10

Kasvisruoka ja ruokaturva

Tiesitkö, että kasvipohjaisilla ruokajärjestelmillä olisi iso potentiaali ruokaturvan parantamisessa? Olisikin hienoa, jos ruokaturvasta keskusteltaisiin enemmän tutkittuun tietoon pohjaten. Nyt sitä näytetään käytettävän lähinnä identiteettipoliittisena keppihevosena kestämättömän ja tuhlailevan...

Google Docs

Olen penkonut kirjallisuutta aiheesta, koska tutkin kasvipohjaisen ruokamurroksen esteitä EU:n maataloustukipolitiikassa. EU:n maataloustuista noin kolme neljäsosaa käytetään eläintuotannon tukemiseen. Nykyisin politiikkatoimet ohjaavat kuluttajia kestämättömiin ruokavalioihin.

10/10