Mirkka Lappalaisen essee Hesarissa ihmisten perinnökseen jättämästä maallisesta omaisuudesta sai pysähtymään. Harvan jäämistöstä on esim. historialliseksi aineistoksi.
Jutusta motivoituneena kaivoin vanhat lukionaikaiset luokkakuvani ajatuksella, että totta kai muistan entiset luokkakaverit ja osaan nimetä heidät kuvan taakse. Noh, todellisuudessa kaikkia en muistanut edes ulkonäöltä, pinnistelemällä muistin etunimiä, sukunimet olivat painuneet suurelta osin unholaan. Nyt mietin lähinnä, miksi olen kantanut näitäkin kuvia mukanani vuositolkulla vaikka muuten olen luopunut lähes kaikesta turhasta.
