Suomen Sotahistoriallinen Seura järjestää vuosittain sota- tai sotilashistoriaan liittyvien pro gradu -tutkielmien kilpailun. Tämänvuotisessa kilpailussa voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi nousi filosofian maisteri Casper Enckell Helsingin yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Emma Haapasalo Turun yliopistosta ja kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin filosofian maisteri Joose Summala Helsingin yliopistosta.

1/5

Casper Enckellin tutkielma ”Käsitykseni mukaan se ei voi olla kukaan muu kuin Neuvostoliitto…” Pohjois-Suomea koskeva uhkakuvakeskustelu kolmannessa parlamentaarisessa puolustuskomiteassa 1979–1981 (http://hdl.handle.net/10138/593173) käsittelee vähän tutkittua aihetta, joten tutkielma paikkaa selvää aukkoa. Kylmän sodan ajan tutkimuksessa puolustuskomiteat ovat jääneet vähälle huomiolle. Tutkielman vahvuus on lähdeaineisto, joka saatavuusrajoitteista huolimatta on laaja ja monipuolinen. 2/5
DSpace

Emma Haapasalon tutkielma Mallilotta ja järjestön mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? Lottakuva Lotta Svärd -järjestön julkisissa ja yksityisissä valokuvissa 1941–1944 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050839127) pureutuu valokuvissa ilmenevään lottien julkikuvaan. Tutkielmassa analysoidaan lottia koskevaa laajaa valokuva-aineistoa. Lähteiden käyttö kuten monitulkintaisen kuva-aineiston tyypittely tutkimusta varten on innovatiivista. Tekijä luo uskottavia tulkintoja ja perusteltuja johtopäätöksiä. 3/5
Mallilotta ja järjestön mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? : Lottakuva Lotta Svärd -järjestön julkisissa ja yksityisissä valokuvissa 1941–1944 - UTUPub

Kolmas palkittu, Joose Summalan tutkielma ”Kristuksen piskuinen lauma”. Uskonnollinen retoriikka Itinerarium Peregrinorum et Gesta Regis Ricardi -kronikassa (http://hdl.handle.net/10138/598225) edustaa keskiajan tutkimusta. Tutkielman aihe liittyy suuriin kansainvälisiin sotaretkiin, joita tehtiin Länsi-Euroopasta Palestiinan alueelle 1100-luvulla. Aiheena ovat ristiretkeläisten hengelliset motiivit ja niitä koskeva keskustelu. 4/5
DSpace

Alkuperäislähteenä on latinankielinen kronikka, joka kuvaa Englannin kuninkaan Rikhard Leijonamielen johtamaa ns. kolmatta ristiretkeä (1189–1192). Tekijä analysoi intensiivisellä tavalla kronikan uskonnollista ja hengellistä retoriikkaa ja tukeutuu myös laajaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Teologinen näkökulma on kyetty asettamaan osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tekijä osoittaa kykynsä merkittäviin itsenäisiin johtopäätöksiin.

Onnea palkituille! 5/5