Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 251

Kirkasvetinen pikku puro virtasi viime keväänä moreenirinnettä alas. Vesien alkuperä löytyi rinteen päältä, missä oli laaja tihkupinta. Uoma levisi paikoin rinteessä leveämmäksi noroksi, jossa vesi virtasi vain maanpintaa pitkin eikä erillistä uomaa erottunut.

Nää matalimmat norot ja kapeimmat purot on herkästi häiriintyviä vesimuodostumia, jotka pitäisi suojella tiukasti, mutta arvaattekin varmaan... eihän noi ole edes kartassa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 252

Toiveikkaasti änkesin viime viikolla lähteikköön varmana, että on siellä jotain sammalia jo vastassa. Ei muuten pahemmin ollut. Muutama heterahkasammal (kuvassa) pisti hangesta esiin sulan lähdepuron reunassa, ja siinä kaikki. Nyt varmaan näkyisi lämpöaallon takia jo enemmän.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 253

Ainoa hyvä puoli liian aikaisessa keväässä on se, että lähdesammaliakin taas näkee. Oisin suonut heille kyllä vähän pidemmän talvilevon.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 254

Lehvä- ja lapasammalet näyttää vähän kalpeilta ja surkeilta talven jälkeen, mutta haaraliuskasammal näyttää samalta kuin aina (se on: hyvältä ja parhaalta).

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 255

Vetyputken ympäristövaikutusten arviointi oli kuulutettu, ja seuraavat viikot saa kattella lähinnä tämmösiä kuvia lähteiköistä. Tai ainakin tästä lähteiköstä, johon on pitänyt tosiaan linjata se putki.

Toimitin hankkeen puolesta nääkin tiedot Gasgridille ja konsulttina hääräävälle Swecolle pari kuukautta sitten. YVA-ohjelmasta liitteineen ei löytynyt mitään vihjettä siihen suuntaan, että millään varsinaisesti olisi mitään väliä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 256

Tätä kirkasvetistä allikkoa kattellessa ainut harmin aihe on se, että viereinen talousmännikkö hakataan aikanaan luultavasti lähelle lähteikön reunaa. ML 10 § mukainen erityisen tärkeä elinympäristö on rajattu Metsäkeskuksen kartalla niin tiukasti, että mikään ei estä hakkaamasta melkein vesirajaan saakka. Maanpinta laskee lähteikköön, joten hakkuulta valuu sitten kaikki ryönät suoraan tähän. Suomessa ei ole mekanismia, joka estäisi sen.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 257

Aneura-suvun maksasammalista kaikki kolme Suomessa esiintyvää lajia löytää lähteiköistä. Piilosammal (A. mirabilis) on valkoinen ja isonauhasammalen (A. maxima) aika usein erottaa koosta ja muista tuntomerkeistä, mutta joskus tulee vastaan näitä, joista on pakko ottaa näyte mukaan.

Ei ollut lähteikön reunan turpeessa isonauhasammal vaan joku niistä ainakin 8 lajista, joista ”lettonauhasammal” koostuu (A. pinguis sensu lato). Hurjan iso vain.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 258

Tääkään lähdeletto ei näytä yhtään miltään, mutta pohjalta löytyy rutkasti vaateliaita ja/tai uhanalaisia lajeja. Hauskasti kuvaan mahtunut eteläsuomalaisten lettojen klassikko: katajaa ja järviruokoa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 259

Tätä lähdettiin katsomaan, kun korven laidassa piti olla mettälain 10 § suojaama puro oikein virallisesti kartalle rajattuna. Puroa ei löydetty, mutta muuten oli tosi epäilyttävää :-D

Harjunliepeessä kulki matalavetinen noro, joka alkoi kaivetusta ojasta ja virtasi päinvastaiseen suuntaan kuin olin kuvitellut. Kesken kaiken vesi hävisi tihkupinnan oloiseen mämmiin, ehkä piilonoroksi maan alle?

ML 10 § koodi väärä, arvokas elinympäristö silti.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 260

Työjutuissa oli esillä tänään tääkin erittäin lähteinen puro, jonka varressa on lähdekasvillisuutta pitkällä matkalla. Näin kirkasvetinen ja virtaava, aika ajoin leveäkin uoma on jotenkin mystinen. Jännä kuvitella, mitä kaikkea sen pohjassa tapahtuu ja miten kauan liekopuut on kenties vedessä olleet.

#pienvedet