Tänään muistetaan "suomen kielen professuurin" 175-vuotisjuhlaa. Ja sen yhteydessä pitää muistaa, että alkuperäisen M. A. Castrénin professuurin jatkajia on useita. Castrén, ensimmäinen viranhaltija, joka viran saadessaan oli jo elävä legenda mutta myös Siperian kinoksissa hankitun keuhkotaudin merkitsemä, oli lähinnä vertaileva fennougristi (myös kansanrunoudentutkija ja uskontotieteilijä). Vuonna 1892 virka jaettiin kahtia suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professuuriin, ja samasta juuresta syntyivät vielä suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen (1908), kotimaisen kirjallisuuden (1913), suomalais-ugrilaisen kansatieteen (1921) ja itämerensuomalaisten kielten (1929) oppituolit. Ne siis kuuluivat kaikki tähän alkuperäisen oppituolin alaan ja ovat kaikki sen perillisiä.