Maltoin viime viikolla viimein myöntää ääneen, että uupumus, stressi ja väsymys painavat liikaa päälle. Esihenkilö passitti työterveyteen ja tämä viikko on kulunut pienellä hermolomalla. Yrityksistä huolimatta en ole saanut päiväsaikaan nukuttua, joten nyt kun tännekin on saatu hento lumikerros maahan, päätin suunnata pienelle metsäkävelylle. Eihän se väsymykseen varsinaisesti auta, mutta tekee ainakin hyvää mielelle.

Etenkin alkumatka kulkemastani reitistä on melko hoidettua, loppumatkasta oli alueita, jotka ovat saaneet olla viime vuosina rauhassa. Oma suosikkini on meiltä hieman kaukaisempaan naapuriin päin jäävä, ehkä arviolta puolen kilometrin mittainen pätkä, jossa metsätien ja pellon väliin jäävä kapea kaistale näyttää ainakin omaan silmääni huomattavasti luonnontilaisemmalta.

Matkaani ilahduttivat alkumatkasta korpit, loppumatkasta pieni parvi hömötiaisia.

Kuviin olen tylysti valinnut vain omasta mielestäni kauneimpia kohtia reitiltä, sillä kukaan ei halua töllistellä avohakkuun jättämiä aukkoja. Ensimmäisissä kuvissa loppumatkan kauniimmat maisemat, parissa viimeisessä alkumatkan maisemia.

#lähiluonto #metsä #joulukuu #TalvinenMetsä