Englanninkielisen #Wikipedia'n disambiguointisivu ”#Demon” ei näy sisältävän viittausta Mihail #Lermontov'in runoon; täytyy ottaa asiakseen lisätä se. (Ainoa runo, jota tosissani olen yrittänyt lukea #venäjä'ksi. Hajanaisia yritelmiä lukea #Ahmatova'a ei voi laskea.) #note2self
@tomminieminen
Ahmatovaa koetin kääntää yhdellä yleisen kirjallisuustieteen kurssilla vuonna 2009. Tai siis käänsin. Vähän.
@kaharinjohanna Nythän sitä sentään ON käännetty. (Varaukseni saapui Entressen kirjastoon tänään, mutta itseäni ihmettelen: miksen ole ostanut tätä?!)
@tomminieminen mitä mitä, eikös noita ole ollut, Marja-Leena Mikkolan käännöksiä vuodelta 1992 on itsellä hyllyssä
@esko No joo, muistelen aikaa ammoista. Silloin Ahmatovaa löytyi vain Neuvostorunoutta-kokoelmista (vai mikä sen nimi nyt olikaan).
@esko Tallinnan Rahva raamatissa olen useampaan kertaan hypistellyt alkukielistä koottujen runojen kokoelmaa ja harkinnut vakavasti sijoittamista, mutta siinä kävisi kuitenkin kuin Alain-Fournierin Le Grand Meaulnes’in (suom. Suuri seikkailu) kanssa: pääsen kesässä aina muutaman sivun alusta sisemmäs ja sitten tyssää.
@tomminieminen siis hienoa jo, että voi tämmöistä suunnitella! Avasin Ahmatovan etulehteä tuossa ja näyttikin olevan kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi äidillemme annettu 1993 ;D
@esko @tomminieminen
Minä koin silloin, että saan eniten irti valitsemistani runoista, jos käännän itse. En muista, etsinkö edes käännöstä vai eikö se vain tyydyttänyt. Kyseessä oli lyriikan analyysipraktikum. Lähes joka kerralle täytyi analysoida jokin runo tai runoja yhdeltä runoilijalta. Hain opiskelijakirjastosta, sittemmin Kaisa-kirjastosta jonkin kokoelman ja ryhdyin kääntämään.
@kaharinjohanna @esko Se on varmasti hyvä tekniikka, (jos ja) kun sen hallitsee.