Voi morjes, RiihimÀki on sallimassa datakeskuksen rakentamisen lÀhteikön pÀÀlle, ja avin mielestÀ poikkeuslupa lÀhteikön hÀvittÀmiseen on OK, koska kyllÀhÀn HÀmeessÀ lÀhteitÀ riittÀÀ. [edit] Maastokartoitusta on tehty, mutta en löydÀ raportista tietoa perusteellisesta lÀhdesammalten inventoinnista.

No, eiköhÀn mennÀ katsomaan, mitÀ löytyy. VieressÀ arvokas lahopuustoinen purolehto. Kuka haluaa mukaan selvittÀmÀÀn sen, mille viranomainen ja kaavoittaja viittaa kintaalla?

#luontokato

@kaarne Osana ongelmaa varmaan se ettÀ Suomesta puuttuu lehtojen luokitusjÀrjestelmÀ, kartoitus ja siten kaikki mitÀ tarvittaisiin niiden tehokkaaseen suojeluun. Eli ei varmaan silleen sovi keskimÀÀrÀisen byrokraatin viitekehykseen ettÀ miten asian kanssa toimitaan.
LÀhde: suvussa oleva elÀkkeelle jo jÀÀnyt tutkija joka yritti ajaa lÀpi kyseistÀ luokitusjÀrjestelmÀÀ joitakin vuosikymmeniÀ sitten. Yritin kannustaa ettÀ ei se data mihinkÀÀn ole hapantunut ja kannattaisi julkaista mihin asti pÀÀsi.

@jinna Juuri nĂ€in – Suomen lehtojen sijainnista ei oikeasti ole kattavaa aineistoa. Kasvupaikka-aineisto on suuntaa-antava mutta missaa laajalti ainakin kuusivaltaisia OMaT-tyypin lehtoja, todennĂ€köisesti muitakin.

Asia on yleisesti tiedossa, mutta Suomessa toimitaan oudon vÀlinpitÀmÀttömÀsti ikÀÀn kuin siitÀ ei tarttisi vÀlittÀÀ eikÀ se vaikuttaisi mihinkÀÀn. Yksi taustasyy on varmaan se, ettÀ yhden lajin talousmetsÀkuusikkoina lehto tuottaa puuta harmillisen hyvin.