Saara Reiman on LinkedIn: Tutkimus: Kahdeksalla psykiatrisella häiriöllä on yhteinen geneettinen…

Tänään viesteihin ropsahti alertti neurovähemmistövihasta Tekniikan Maailma. Omituisessa tutkimuksessa on niputettu yhteen sekä psykiatrisia pulmia että neurovähemmistöjä, joista puhutaan "neurokehityksellisinä häiriöinä". Häiriöt eivät ole sairauksia, joita voitaisiin parantaa. Ne riehuvat holtittomasti ja saavat aivot hohtamaan pimeässä psykedeelisissä väreissä. Tai jotain. Pahinta jutussa on jälleen kerran se, että "autismin hoito" hyväksytään suoraan eettisesti kiitettäväksi tavoitteeksi tutkimukselle. Faktuaalisesti se on eugeniikkaa, jonka tavoitteena on vähentää ihmislajille luontaista neurobiologista moninaisuutta. Autisteilta tai muilta "häiriöiksi" leimatuilta itseltään ei ole tarvinnut vaivautua kysymään, onko olemassaolomme sietämätöntä ja jos on, johtuuko se siitä että emme kestä itseämme, vaiko ehkä siitä, että joudumme elämään yhteiskunnassa, jossa avoimesti tavoitellaan hävittämistämme, ja joka ei millään haluaisi antaa meidän elää pikku elämiämme rauhassa sellaisina kuin olemme. Dehumanisoivaan häiriöpuheeseen tuo jutussa kiinnostavan lisäsäväyksen se, että jutussa puhutaan johdonmukaisesti "häiriöistä", ei ihmisistä. Ikään kuin häiriöt olisivat ihmisistä irrallisia ilmiöitä. Myös niiden "hoito" etäännytetään näin ihmisyydestä ja ikävistä eettisistä kysymyksistä. Neurotyypillisyys on itsestäänselvä ihmisyyden oletusarvo ja ihanne -kaikki muu on ongelma ja pahasta. Neurotyyppi on kuitenkin erottamaton ja pysyvä osa ihmistä ja ihmisyyttä. Ainoa "hoito" siihen on kuolema. "Neurotyypiltään autistinen henkilö ilman autismia" on looginen mahdottomuus. Neuromoninaisuuden sosiaalisesta ekologiasta ei olla näissä piireissä kuultukaan. Erilaisuus on itsestäänselvästi ongelma, ainakin jos se on jotenkin erottuvaa. Ja kyllähän esimerkiksi autismi erottuu. Vuosien varrella, olemme saaneet tieteen tuotteista lukea valtaväestön kärsivän suunnattomasti sellaisista autismipiirteistä kuin: katsekontaktin puuttuminen tai poikkeavuus, väärin leikkiminen, omiin oloihinsa vetäytyminen, stimmailu ja rehellisyys. Kunnottomuutta, josta ansaitsee tulla hävitetyksi sukupuuttoon! Reilussa maailmassa, median autismivihan purkauksiin puuttuisivat nopeasti ja tehokkaasti autistien edunvalvontajärjestöinä itseään markkinoivat tahot. Niillä olisi puuttumisessa hyödyllistä auktoriteettia ja näkyvyyttä, jota ei ole yksityishenkilöillä tai kaupallisilla toimijoilla (kuten Kaiao). Valitettavasti, meidän maailmassamme järjestöt eivät koe valtaväestön harjoittamaa syrjintää ja median vähemmistövihamielisyyttä puuttumisen arvoiseksi ongelmaksi. Joko niissä ei ymmärretä, miten paljon median autismiuutisointi vaikuttaa siihen, mitä valtaväestö meistä ajattelee ja miten se meitä kohtelee, tai sitten asiasta ei yksinkertaisesti jakseta välittää, koska pohjimmiltaan autismivihamieliset asenteet saavat ymmärrystä ja vastakaikua. https://lnkd.in/egcBCrnQ