MinnanenTaloudellinen demokratia, mikä vallankumouksellinen ajatus, vaikka onkin jo sata vuotta vanha. Sen hautaamiseksi onkin nähty melkoisesti vaivaa. Itsehän törmäsin koko käsitteeseen vasta nyt, tutkiessani tarkemmin kohtuutalouden edellytyksiä. Ilkka Kärrylä (https://journal.fi/politiikka/article/view/90672/50424) avaa käsitteen historiaa erittäin hyvin, josta muutama katkelma: "asiantuntijat sanelevat kansalaisille taloudellisia välttämättömyyksiä jättäen vähän tilaa demokraattiselle politiikalle" (jatkuu)
Loppukaneettina: "...ilmastonmuutos ja eriarvoisuus ovat jatkuvasti akuutimpia globaaleja ongelmia. Niiden myötä kasvaa tarve löytää uusia keinoja, jotka mahdollistavat ihmisten osallistumisen taloudellisten resurssien tuotantoa, käyttöä ja jakamista koskevaan päätöksentekoon. Taloudellisen demokratian kehittäminen tarkoittaisi toisin sanoen sitä, että kysyisimme entistä vahvemmin itseltämme ja toisiltamme, millainen talousjärjestelmä on demokraattinen, oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä."
Daniel Schildt@minnanen Tuossa on ihan hyvää historiakatsausta siitä miten paljon julkinen puhe on muuttunut puolen vuosisadan aikana.
Piti kuitenkin etsiä suora linkki (PDF-tiedoston sijaan) metatietoihin https://journal.fi/politiikka/article/view/90672 koska ne sai siitä paremmin talteen artikkelien arkistointisoftaan. https://www.zotero.org
Taloudellinen demokratia ja kapitalismin kritiikki historiallisina ilmiöinä
Artikkeli pohjaa VTT Ilkka Kärrylän väitöstilaisuudessaan Helsingin yliopistossa 30.11.2019 pitämään lektioon. Kärrylä käsittelee poliittisen talouden muotoutumista 1960-luvulta 1990-luvulle Suomessa ja Ruotsissa. Keskeinen jännitys rakentuu ”taloudellisen demokratian” käsitteen ympärille. Perinteiselle vasemmistolle käsite tarkoitti julkista talouden suunnittelua ja ohjailua, sekä työntekijöiden valtaa työpaikoilla. Oikeiston puheessa taasen taloudellinen demokratia viittasi yksityisomistajuuden laajentamiseen sekä yhteistoimintaan työpaikoilla. Näiden näkökulmien muuttuminen ideologisten tulkintojen mukaan sisälsi myös vallitsevien uskomuksien muutoksen. Kärrylä katsoo, että etenkin globaalien haasteiden myötä taloudesta on tullut poliittista, vaikka taloudellisen demokratian käsite onkin ajautunut marginaaliin.