Vaikken osallistu päivän polttaviin debatteihin, niiden näkemiseltä on mahdoton välttyä. Pari, tai oikeastaan parikymmentä, kertaa olen tippunut kaninkoloon joidenkin keskustelujen suhteen ja ennen pitkää pysähtynyt.

Havahtumisen tunne on hämmentävä. Ikään kuin kaikki elämän omat oikeat jutut siinä välittömässä läheisyydessä jäi johonkin ihme horrostilaan taustalle.

"Kyllähän tätä nyt pitää seurata ja olla ajan hermolla!"

Ehkä ei kuitenkaan pidä, eikä tarvitse. On tärkeämpiäkin asioita.