Risto Ikonen1) @Seppala "En ole uskonnollinen ihminen, mutta ajattelen usein, että maallistuminen myötä olemme synnintunnon menettämisessä kadottaneet jotain tärkeää." - Ihminen tarvitsee aina jotain johon uskoa. Itse olen fanaattinen #tapakristitty. En usko Jumalaan, jonka tahdolla yritetään selittää mitä ihmeellisimpiä asioita. Sen sijaan olen varma, että eri uskonnot tarjoavat ihmisille kehykset, jonka avulla voi erottaa hyvän pahasta, toivottavan kartettavasta, arvokkaan arvottomasta.
2) Jokainen #uskonto tarjoaa omanlaisensa tavan nähdä maailma ja toimia siinä. Näyttää myös siltä, että jokainen #valtio rakentuu jonkin uskomusjärjestelmän varaan. Kyse voi olla jostain perinteisestä uskonnosta tai siitä irtautuneesta jäänteestä, jonka uskonnollista alkuperää voi olla vaikea tunnistaa. Nykypäivänä on varsin laajalle levinnyt käsitys, jonka mukaan varallisuus on itseisarvo. Näin ajateltuna inhimillisen olemassaolon tarkoitus on ponnistella oman varallisuuden...
3) ...lisäämiseksi. Jopa rikollisten keinojen käyttö on tässä pyrinnössä sallittua, sillä rikkaudet tuntuvat mystisellä tapaa pesevän synnit pois. #Uskomusjärjestelmä vaatii, että ihmisten pyrkimistä kohden rikkauksia ei saa estää. Tälle perustalle on rakentunut erityinen demokratiakäsityksensä. Jokaiselle suodaan tasa-arvoinen oikeus tavoitella vaurautta. Yrittäjäkansalaisten demokraattisia oikeuksia loukkaa talouden säätely, valtionyritykset ja erilaiset tulonsiirrot. Mielestäni joidenkin...
4) ... kokoomuslaisten #uusliberalistinen maailmankatsomus on moderni lakiuskonnon muunnos. Siis tähän tyyliin: "Kunnioita toisen omaisuuden koskemattomuutta", "Älä #varasta (eli verota)", "Sinun varallisuutesi on sinun itsesi hankkimaa. Älä anna muiden koskea varallisuuteesi." jne. Vaikutteita on tietenkin haettu Yhdysvalloista, jossa vaurastumisen #evankeliumi on liitetty yhteen myös kristillisyyden kanssa. - Kilpailun pyhyyttä korostavan demokratiakäsityksen vaihtoehto on yhteistyötä ja ...
5) ... ja yhteistä päätöksentekoa korostava #demokratiakäsitys. Suomessa neuvonpidolle rakentuvan demokratian varhainen muoto oli #pitäjänkokous, jossa kirkkoherran johdolla ratkottiin muun muassa vaivais- ja sairaanhoitoon liittyviä kysymyksiä (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Pit%C3%A4j%C3%A4nkokoukset). Eniten valtaa kokouksissa oli kuitenkin niillä, jotka maksoivat eniten veroa. 1800-luvun loppupuolella voimistunut fennomania piti sisällään kansanvaltaisia pyrkimyksiä, jotka voimistuttuaan johtivat yleisen ja yhtäläisen...
6) ...äänioikeuden käyttöönottoon vuoden 1907 valtiollisissa vaaleissa. Kuntavaaleissa tähän päästiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin - tosin käytännössä vasta sisällissodan jälkeen. Tärkeää on huomata, että suomalaisessa järjestelmässä vaalien voittaja ei pääsee määräävään asemaan ("winner takes all"). Suhteellisen vaalitavan ansiosta voittajia on aina useampia (https://ballotpedia.org/Winner-take-all). Siksi kotoista demokratiaa luonnehtii kilpailun sijaan neuvonpito, yhdessä oppiminen. Mutta mistä sitten...
7) ...oikein neuvotellaan? Tässä kohden astuu kuvaan mukaan aitoluterilainen eetos. Reilun parinsadan vuoden ajan oli suomalaisissa seurakunnissa kipuiltu alkeisopetukseen sekä sairaan- ja köyhäinhoitoon liittyvien kysymysten kanssa. Alussa vedottiin seurakuntalaisten kristillisiin velvollisuuksiin, mutta pian kävi selväksi, että joillekin oma kukkaro oli rakkaampi kuin lähimmäisen henki. Kun kauniit puheet eivät auttaneet, alettiin kerätä tarvittavia varoja kaikilta seurakuntalaisilta heidän...
8) ...maksukykynsä mukaisesti. Veroja voikin kutsua pakolliseksi lähimmäisenrakkaudeksi. Kuten alussa totesin, pidän itseäni fanaattisena tapakristittynä. Tämä tarkoittaa, että aidon fanaatikon tapaan #lähimmäisenrakkaus ja heikompien auttaminen ovat minulle asioita, jotka ylittävät kategorisen imperatiivin velvoittavuuden. Siksi niistä täytyy säätää laeilla. Jos rahat eivät riitä, silloin on kerättävä enemmän veroja. Lainarahalla ei saa omatuntoa rauhoitella. Lisää progressiota tuloverotukseen!