#traumat #kissat #ahdistus #henkinenvakivalta #lapsuus #vanhemmuus
kuumuus on aktivoinu traumoja.
kun mun on fyysisesti huono olla, se heijastuu henkiseen puoleen heti.
näen lähes joka yö unta, että olen hukannut Saaka-kissan, jättänyt hoidotta ja tiedän etsiessäni, et löydän sen huonokuntoisena/kuolleena.
Saaka sairastui ja jouduttiin lopettamaan 2019. lapsuuden traumaattisista kokemuksista johtuen (kissoja mm. tapettiin mun nähden/kerrottiin mitä niille tullaan tekemään), Saakan sairastuminen ja kuolema oli mulle ihan hirveä kokemus. en edelleenkään voi alkaa muistella sitä ilman, että putoan takaumiin. toivon, että vielä tulee päivä jolloin pystyn.
toivottavasti kukaan vanhempi ei enää kuvittele, että lapsi ei tajua/muista/ymmärrä asioita. lapsia täytyy varjella, hoivata, opastaa ja rakastaa. kaikki muu on toissijaista.
mä kasvoin kulisseissa, tärkeintä oli näyttää maailmalle, että meillä on kaikki hienosti.
hirvittävä taakka kun vanhemmat eivät pystyneet olemaan vanhempia ja ottamaan vastuuta teoistaan. jouduin vaarallisiin tilanteisiin ja tukemaan heitä.
vaikka ymmärrän etten voinut sairastumiselleni(masennus, syömishäiriöt, ahdistus) mitään, vieläkin on vaikeaa hyväksyä itsensä ja reaktionsa asioihin.
tuntuu, että koska olen aikuinen minun pitäisi pystyä elämään "normaalisti". järki ja tunteet eivät oo koskaan kohdanneet mun päässä(johtuu traumatisoitumisesta).
järjellä tajuan kaiken, osaan reflektoida ja analysoida käytöstäni, mut tunteet menee omia polkuja ja oon niin kanssa välillä ihan hukassa.
pelaaminen, käsillä tekeminen maadottaa mua niin paljon, että vaikka oisin ahdistuksesta sekaisin, voin tuntea samaan aikaan onnea ja rauhaa kun pelaan.
tämä avautuminen vähän helpotti nyt oloa.
ihan pikkusen vieläkin hävettää oma minuus, mutta avaudun silti, ei mun tartte hävetä itseäni. lapsena käskytettiin häpeämään kaikkea, siitä on vaikea päästä irti.
Yle Uutiset
Arto
AfterDawn
Heili K
Kata_Pultti
Juuso Viljanen
Kirjavinkit
